Illan teema, kaksikieliset koulut, on ollut viime päivinä tapetilla Helsingin Sanomien teettämän gallupin myötä. Se herätti myös eilen Kirkkonummella järjestetyssä tilaisuudessa vilkkaan keskustelun.

Huolimatta viime vuosien kiristyneestä ilmapiiristä muun muassa kielivähemmistöjä kohtaan, kaksikielisyys kiinnostaa pääkaupunkiseudun vanhempia. Varsinkin kielikylpypäiväkodit ovat niin suosittuja, ettei niihin tahdo kaikille halukkaille paikkoja riittää. Hieman yllättävästäkin tuloksesta iloitsi myös uusmaalainen vihreä kansanedustaja Tuija Brax.

– Tästä voisi seurata valtava trendimuutos. Nykytilanteessa, jossa ruotsia ei enää ylioppilaskirjoituksissa tarvitse kirjoittaa, huolettaa se, että meillä on kohta paljon akateemisia ihmisiä, jotka eivät enää osaa käyttää ruotsin kieltä. Sama koskee kääntäen tietysti myös äidinkielenään ruotsia puhuvia, toteaa Brax.

Kaksikielisiä kouluja yleisö ei kuitenkaan pitänyt ongelmattomana järjestelynä. Erityisesti huoletti ruotsinkielisen kasvuympäristön ja – yhteisön turvaaminen.

– Meillä ei ole yhteistä käsitystä siitä, mitä kaksikielisellä koululla tavoitellaan. Tavoitteesta nimittäin riippuu opetuksen järjestämistapa ja sen pohjalta yhteisestä koulusta mahdollisesti saatavat hyödyt tai sen aiheuttamat haitat, esitti illan toinen alustaja, ruotsinkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan varapuheenjohtaja,  Outi Saloranta-Eriksson.

Perustavanlaatuisena ongelma nähtiin se, miten suomen- ja ruotsinkieliset lapset eivät eri koulujen takia pääse arjessa kohtaamaan ja tutustumaan.

Lasten mahdollisuudet kielen luontevaan käyttöön arjessa ovat kielikylpypäiväkotien jälkeen vähäiset. Mahdollisuuksia yhteistoimintaan nähtiin olevan koulujen juhlissa ja esimerkiksi taideaineiden opetuksen kohdalla.  Erityisesti kouluajan ulkopuolella, yhteistyötä voitaisiin tehdä reilusti enemmän. Ongelmana nähtiin myös suomen- ja ruotsinkielisten opetuslautakuntien yhteistyön puute.

Keskustelun pohjalta päätettiin kunnanhallitukselle sekä opetuslautakunnille viedä toive
yhteistyön lisäämisestä suomen- ja ruotsinkielisten koulujen välillä. Lisäksi toivottiin tilaisuuden järjestämistä kirkkonummelaisille nuorille. Näin erikieliset nuoret voisivat kertoa, miten ja millä tavoin he haluaisivat kohdata toisiaan ja tutustua toistensa kulttuureihin.

Elävien poliitikkojen ilta on Uudenmaan vihreiden sekä paikallisen vihreän kunnallisjärjestön järjestämä tilaisuus, jossa keskustellaan paikallisesti ajankohtaisista aiheista. Keskustelu teemasta jatkuu illan jälkeen Elävää politiikkaa – blogissa [www.elavaapolitiikkaa.fi].

Lisätietoja:

Anu Heikkilä, Uudenmaan vihreiden toiminnanjohtaja
anu.heikkila@vihreat.fi
045 124 2818

Paula Leino, Kirkkonummen vihreät
leinopaula@gmail.com
044 5058877