Sirpa Hertell on HSL:n hallituksen varapuheenjohtaja.
HSL:n hallitus hyväksyi oikeastaan aika yllättäen ja vielä täysin yksimielisesti vihreiden esityksen käynnistää neuvottelut joukkoliikenteen rakentamiskustannusten maksujaon selvittämisestä. Lipunhinta muodostuu käyttökustannuksista, johon vaikuttaa mm. bussiliikenteen kilpailuttaminen sekä polttoaineen hinta- ja palkkakehitys.
Entistä suurempana lipunhintaa nostavana tekijänä on seuraavien vuosikymmenien ajan kuitenkin raideliikenteen rakentamiskustannukset. Kun asiaa vähän pöyhii, niin päätyy HSL:n perussopimukseen, jossa kustannusjaosta on jäsenkuntien kesken sovittu.
Perussopimukseen sisältyi määräys siitä, että HSL maksaa jäsenkunnilleen (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Sipoo, Kirkkonummi ja Kerava) käyttökorvausta niiden omistaman joukkoliikenteen rakentamiskustannuksista ja ylläpidosta. Ongelmaksi on muodostunut, että infrasopimusta solmittaessa ei ollut kuntarajat ylittävää joukkoliikennemuotoa.
Vasta nyt Kehäradan ja Länsimetron rakentamisen myötä on pakko arvioida miten kulut jaetaan kuntien kesken. Uusia raiteita on toivottavasti tulossa lisää, kuten kaupunkirata Espooseen/Kauklahteen ja raidejokeri KEHÄ I:n varrelle, eikä valtiolta näytä olevan tulossa niille rahaa, joten kuntien kukkaroa tarvitaan.
”Me olemme kolme vuotta varoitelleet jäsenkuntia, että nykyisellä laskentatavalla on luvassa isoja korotuksia lippujen hintoihin. Vasta nyt korotuspaineet on pystytty laskemaan täsmällisesti”, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo.
Minun on vaikea ymmärtää miksi neuvottelujen käynnistäminen on ollut näin vaikeaa, vaikka kaikkien tiedossa on ollut jo vuosia, että tämä kustannusjako ei tule toimimaan. Olen jo vuosia tuskaillut, että koskaan ei tunnu olevan oikea hetki käynnistää strategista keskustelua lipunhintakehityksestä. Virkamiehet kyllä valmistelevat, konsernijaostot antavat kuntien lausunnot ja HSL:n hallitus päättää, paljonko lipunhintoja pitää vuosittain korottaa, mutta neuvotteluhalua tai neuvotteluaikaa ei tunnu koskaan löytyvän.
Mitä vaihtoehtoja lipunhintojen huimille korotuksille sitten on? Kuntien subventio-osuutta voitaisiin nostaa nykyisestä 50 % vaikka 60 % eli käyttää enemmän verorahoja joukkoliikenteeseen. Miksi ei, kun tiedämme, että joukkoliikenteen suosiolla on suora yhteys ilmastomuutoksen torjuntaan ja kaupunkirakenteen toimivuuteen? Joukkoliikenteen rakentamiskustannusten siirtämistä lipunhintoihin voitaisiin pienentää. Miksi missään laskelmissa ei huomioida raideliikenteen positiivista vaikutusta asuntorakentamiseen, työpaikkojen syntymiseen ja sen myötä verotulojen ja vetovoiman kasvuun?
Jos kunnat eivät suostu lisäämään kuntaosuuttaan joukkoliikenteeseen eivätkä matkustajat hyväksy isoja hinnankorotuksia, ainoaksi vaihtoehdoksi HSL:n perussopimuksen mukaisella mallilla jää joukkoliikenteen reittien ja vuorojen karsinta.
HSL:n jäsenkuntien päättäjät, nyt teitä tarvitaan, keinoja on kuin vain tahtoa löytyy.
Sirpa Hertell
HSL:n hallituksen varapuheenjohtaja, joka surffailee enemmän liityntäbusseissa ja lähijunissa kuin somessa
HSL:n uutinen:
Isot joukkoliikennehankkeet nostavat lippujen hintoja