Jokaiselle alle 25 vuotiaalle tai alle 30 vuotiaalle vastavalmistuneelle on löydettävä työ- koulutus tai harjoittelupaikka. Hallituksen nuorisotakuu lupaa nuorille polun koulutukseen ja työhön, paremman pääsyn osalliseksi yhteiskuntaan. Nuorisotakuun toteutukseen on lisämäärärahaa 60 miljoonaa euroa vuosittain. Keskeisiä toimia ovat ammattikoulupaikkojen lisääminen, oppisopimuskoulutuksen lisääminen, yritysten työllistämismahdollisuuksien edistäminen ja etsivän nuorisotyön laajentaminen koko maahan. Jo alkuun hallitus voisi katsoa peiliin koulutuspaikkojen lisäämisen suhteen, sillä ammattikoulupaikkoja ei ole riittävästi. Vuosittain noin 5000 nuorta jää peruskoulun jälkeen ilman toisen asteen tutkintoon tähtäävää koulutuspaikkaa. Osa heistä pääsee kuitenkin esim. kymppiluokalle tai ammatillisen koulutuksen valmentavaan koulutukseen. Peruskoulun päättyminen on se kriittinen, keskeinen tärkeä vaihe, joissa kuntien tulee auttaa nuoria ja löytää heidät talteen. Kuntien vastuulla on varmistaa peruskoulun jälkeen jatkokoulutuspaikka jokaiselle. Siihen tarvitaan toimiva nuorten palvelujen toimijoiden verkosto: oppilaanohjaajat, sosiaalityöntekijät, etsivä nuorisotyö ja työpajat. Jokainen voi myös välittää toisesta, sillä etsivän nuorisotyön kautta tavoitetuista nuorista osa on löytynyt vanhempien tai kaverien yhteydenoton kautta. Jotkut nuoret tarvitsevat ennen kaikkea tukevaa olkapäätä ja kannustusta, toiset apua mielenterveys- tai päihdeongelmin. Nuorten työpajat tarjoavat mahdollisuuden osallistua ohjattuun ja tuettuun työntekoon, räätälöityyn koulutuspolkuun tai mahdollisuuden työllistyä. Syrjäytyminen alkaa usein jo lapsuudessa. Riskien tunnistaminen ajoissa edellyttää hyviä ja ennaltaehkäiseviä lapsiperheiden palveluja, hyvää päivähoitoa sekä innostavaa, osallistavaa ja yhteisöllistä koulua. Opetuksen on tuettava jokaisen ainutlaatuisen lapsen ja nuoren kiinnostuksen kohteita, oli se sitten puutyöt, tietotekniikka tai biologia. Kunnissa paikallisten päättäjien on syytä kehittää yhteistyötä paikallisten yrittäjien ja elinkeinoelämän kautta, sillä valtio tukee työantajia nuorten Sanssi -kortilla eli palkkatuella. Nuoren työllistävä yritys saa tukea 700 euroa kuussa jopa kymmeneksi kuukaudeksi. Nuoret, jotka työttöminä työnhakijoina, hakeutuvat työ- ja elinkeinotoimistojen asiakkaiksi. TE-toimistossa nuorelle laaditaan työllistymissuunnitelma. Toimia voivat olla työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka. Työllisyystakuutakin tärkeämpää on puhua koulutustakuusta. Kenenkään nuoren ei pidä jäädä vaille mahdollisuuksia. Jos hallitus ei onnistu koulutustakuussa, voi nuorisotakuun tärkeä tavoite jäädä saavuttamatta. Nuorisotakuun toteutuminen edellyttää ammatillisten koulutuspaikkojen lisäämistä ja oppisopimuskoulutuksen kehittämistä, jotta se olisi Suomessakin merkittävä koulutusmuoto. Saksan alhaisen nuorisotyöttömyyden on sanottu olevan toimivan ja suositun oppisopimuskoulutusjärjestelmän ansiota. Siellä yrityksille on helppoa ja edullista ottaa nuoria koulutettaviksi ja pääosin nuoret työllistyvät yritykseen koulutusjakson jälkeen. Nuorisotakuu on yhteinen inhimillisen tulevaisuuden haasteemme. Miten kunnat ja kuntapäättäjät voivat parantaa nuorten asemaa ja työllisyyttä on keskeinen kysymys. Siitä keskustellaan 14.3 Mäntsälässä Uudenmaan vihreiden tilaisuudessa ravintola Ellessä (Keskuskatu 6) alkaen klo 18.30. Tulehan sinäkin kertomaan ideasi ja ajatuksesi nuorten parhaaksi.
