Hyrkkö Saara_14-10-22_071_isoMaailman terveysjärjestö WHO:n ja Guttmacher-instituutin tutkimuksen mukaan neljäsosa raskauksista päättyy aborttiin joka vuosi. Vuosittain maailmassa tehdään 56 miljoonaa raskaudenkeskeytystä. Suomi on tässä mielessä poikkeus. Raskaudenkeskeytysten määrä on vähenemään päin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan tähän on syynä muun muassa valistuksen kehittyminen ja kuntien panostukset seksuaali- ja lisääntymisterveyden palveluihin.

Vaikka nuorten ehkäisytietoisuus on Suomessa kohtuullisen hyvällä tasolla, olisi alkuehkäisyn tarjoamisessa vielä parantamisen varaa. Maksuttoman ehkäisyn on todettu lisäävän ehkäisyn käyttöä. THL sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovatkin suositelleet, että kunnat tarjoaisivat maksutonta ehkäisyä alle 20-vuotiaille. Toistaiseksi vain muutama kunta toimii suosituksen mukaisesti, mutta muutosta on ilmassa. Uudellamaalla ainakin Espoossa, Tuusulassa ja Järvenpäässä on tehty vihreiden voimin valtuustoaloitteita maksuttoman ehkäisyn tarjoamisesta nuorille. Helsingissä ja Tampereella kerätään paraikaa nimiä samansisältöiseen kuntalaisaloitteeseen.

Maksutonta ehkäisyä tarjoavissa kunnissa nuorten tekemien raskaudenkeskeytysten määrä on laskenut merkittävästi ja sukupuolitautitartuntojen määrä on vähentynyt. Raumalla alle 20-vuotiaiden klamydiatartuntojen määrä on laskenut kolmanneksella. On arvioitu, että Rauma säästää ilmaisella ehkäisyllä vuosittain 100 000 euroa. Myös Vantaalla nuorten maksuttoman ehkäisyn käytön on todettu vähentäneen raskaudenkeskeytysten määrää.

Vaikka ilmaisen ehkäisyn tuoma taloudellinen säästö terveydenhuoltokustannuksissa on merkittävä, tärkeintä on, että nuoret pysyvät terveinä ja hyvinvoivina eivätkä joudu läpikäymään raskaudenkeskeytystä. Eniten raskaudenkeskeytyksiä tehdään 20-24-vuotiaiden ikäluokassa, minkä vuoksi maksuttoman ehkäisyn ikäraja on perusteltua asettaa 25 ikävuoteen. Tämän ikäluokan nuoret ovat usein vähävaraisia opiskelijoita, joille ehkäisyn hankkiminen voi olla kohtuuttoman kallista.

Tytöille suunnattujen ehkäisyvälineiden rinnalla kuntien tulee huolehtia myös kondomien hyvästä saatavuudesta. Kortsujen avulla ehkäistään tehokkaasti sukupuolitauteja ja jaetaan vastuuta ehkäisystä tasaisesti sekä tytöille että pojille. On todettu, että kondomit tavoittavat nuoret parhaiten siellä, missä he luonnollisesti liikkuvat, joten niitä kannattaa jakaa nuorisotaloilla, nuorten tapahtumissa, kouluterveydenhuollossa, oppilaitoksissa, kutsunnoissa ja armeijassa.

Espoossa valtuustoaloitteeni aiheesta on myötätuulessa. Kaupunki katsoo, että ilmainen nuorten ehkäisy on Espoolle taloudellisesti kustannusneutraali ratkaisu, jolla on lisäksi positiivinen vaikutus nuorten hyvinvointiin. Ehdotukseni maksuttoman ehkäisyn tarjoamisesta alle 25-vuotiaille ei ole toteutumassa täysin, mutta ajatuksena on tarjota ilmaiset ehkäisypillerit 9 kk ajaksi tai ensimmäinen pitkäkestoinen ehkäisyväline, kuten kapseli tai kierukka, alle 20-vuotiaille ja synnytyksen jälkitarkastuksessa 20-24-vuotiaille naisille sekä runsaasti kondomeja kouluissa ja muissa nuorten suosimissa paikoissa.

Tämä on tärkeä askel oikeaan suuntaan. Samalla ollaan vihreän politiikan ytimessä: inhimillistä ja taloudellisesti järkevää.

 

Saara Hyrkkö

Kirjoittaja on espoolainen valtuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen

Valtuustoaloite kokonaisuudessaan luettavissa täällä: http://www.saarahyrkko.fi/valtuustoaloite-maksuttoman-ehkaisyn-tarjoamisesta-espoolaisnuorille/