Jatkuva säästöpaine julkisiin palveluihin on tarkoittanut monelle kunnalle vaikeita aikoja. Kuntapäättäjät ovat joutuneet tekemään kipeitä leikkauslistoja sekä karsimaan palveluverkostoaan. Helpompia aikoja ei ole luvassa lähitulevaisuudessakaan, sillä hallitus on suunnitellut säästävänsä 3 miljardia euroa sosiaali- ja terveyspalveluista.
Historiamme merkittävimpään julkisiin palveluihin kohdistuvaan uudistukseen sisältyy monia haasteita, joista yksi on omaishoitajien aseman uudistaminen.
Tartuin omaishoitajien aseman parantamiseen Järvenpään sosiaali- ja terveyslautakunnassa jo ennen kuin oli tiedossa nykyisen hallituksen suuret suunnitelmat maakunnista ja vapaavalinnasta. Jo silloin minua huoletti omaishoitajien asema, tarpeet sekä palvelut. Hallituksen nykyiset suunnitelmat korostavat tätä teemaa entistäkin enemmän, sillä sekava kilpailuverkosto uhkaa jättää omaishoitajan piirissä olevat paitsioon.
Lyhyesti lautakunta-aloitteeni ehdotti etsiä omaishoitajille keinoja päästä nopeasti ja vaivattomasti hoitoon sairauden iskiessä. Pääasiallisena tavoitteenani oli ehkäistä tilanteita joissa omaishoitajan huonoa kuntoa ei saada tarpeeksi nopeasti kartoitettua. Kunnalle tämä käytännössä tarkoittaisi yhden hoidettavan sijaan kahta hoidettavaa, kun omaishoidettavalle henkilölle täytyisi myös löytää hoitopaikka kunnan järjestelmistä.
Aloitteeni pohjalta tehtiin ehdotus toisen kotihoidon lääkärin palkkaamisesta, joka jälkikäteen katsottuna on ollut erinomainen valinta. Kotihoidon lääkäri ei ole vain hoitanut kriittisessä tilassa olleita asiakkaita, vaan pystynyt antamaan ennaltaehkäisevää hoitoa sekä neuvoja. Tämä on tarkoittanut kokonaisuudessaan parempaa resurssien hyödyntämistä, kun kotihoidon hoitajille on jäänyt paremmin aikaa asiakkaiden kuulemiseen sekä terveyden tarkasteluun.
Miksi ihmeessä sitten parikymppinen mies ottaa asiakseen edistää omaishoitajien asemaa? Kyse on omalla kohdallani kahdesta näkökulmasta: arvostuksesta ja tasapainosta. Arvostan suuresti aikaisempien sukupolvien tekemää työtä ja saavutuksia, jotka nostivat Suomen hyvinvointivaltioksi. Uuden sukupolven edustajana haluan, että aikaisempi sukupolvi saa inhimillisen ja arvokkaan vanhuuden. Tasapainolla puolestaan tarkoitan taloudellista toimintaa sekä resurssien tasapuolista jakautumista. Ennaltaehkäisy on tähän parasta talouden ylläpitoa, sillä pieni panostus alussa maksaa huomattavasti vähemmän kuin kallis lasku lopussa.
Lopuksi haluan kannustaa kaikkia päätöksentekijöitä lautakunta-aloitteiden tekemiseen. Se on helppo, konkreettinen ja suora tapa vaikuttaa tiettyyn asiakysymykseen. Aloitteen avulla voi myös vaikuttaa sekä edistää itselleen tärkeäksi kokemia teemoja.
Mikko Vesterinen
Järvenpään sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen
Kuva: Laura Talvitie