Meitä uusmaalaisia ja helsinkiläisiä kansanedustajia vähän kadehditaan eduskunnassa. Me kun pääsemme joka ilta omaan kotiimme nukkumaan, eikä meiltä kulu aikaa matkustamiseen oman vaalipiirin ja Arkadianmäen välillä.
Muualta Suomesta eduskuntaan valittujen kollegojen viikonloputkin kuluvat vaalipiiriä kiertäessä. Arkisin pihalla seisovan auton matkamittariin kertyy vuodessa kymmeniätuhansia kilometrejä. Ei niin pientä kyläjuhlaa, etteikö sinne kutsuttaisi oman vaalipiirin kansanedustajia. Ja jos edustaja ei ehdi paikalle, hänen sanotaan ylpistyneen, ja äänet menevät neljän vuoden päästä toiselle.
Pääkaupunkiseudulla kulttuuri on toinen. Täällä tilaisuuksiin tuppautuvaa kansanedustajaa pidettäisiin vähän outona ilmestyksenä. Näin arki-iltojen lisäksi myös moneen viikonloppuun jää omaa aikaa, aikaa lukea ja kirjoittaa, ehkä jopa laittaa ruokaa ja kitkeä pihaa.
Riskinä on, että oman vaalipiirin asioiden seuraaminen jää liian vähälle huomiolle. Näin espoolaisena joutuu muistuttamaan itselleen, että hankolaisten tai pornaislaisten äänestäjien huolenaiheet ovat erilaisia kuin espoolaisten tai vantaalaisten.
Vaalikauden ensimmäisenä vuonna olen osallistunut paljon useampaan tilaisuuteen Uudenmaan ulkopuolella kuin oman vaalipiirini kunnissa. Tässä suhteessa on selvä henkilökohtaisen ryhtiliikkeen paikka.
Vihreät investoisivat tulevaisuuteen
Eduskunnan syksy on käynnistynyt jokavuotiseen tapaan ensi vuoden budjetin merkeissä. Budjetillaan hallitus jatkaa lyhytnäköistä ja rajua leikkauspolitiikkaa, joka syö tulevaisuuden kasvun edellytykset. Vihreä eduskuntaryhmä jätti budjetin käsittelyyn 80 talousarvioaloitetta. Aloitteissa muun muassa torjuttaisiin ammatillisen koulutuksen ja opintotuen leikkaukset, vauhditettaisiin uusiutuvaa energiaa, leikattaisiin ympäristölle haitallisia tukia ja panostettaisiin maahanmuuttajien kotoutumiseen.
Liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenenä valmistelin avustajani kanssa aloitteet, joilla parannettaisiin rautatieliikennettä pääradalla Helsingistä Tampereelle ja Tampereelta Jyväskylään sekä tuettaisiin joukkoliikennettä.
Talousarvioaloitteet rakentavat pohjaa Vihreiden vaihtoehtobudjetille, joka julkistetaan kokonaisuudessaan lokakuussa.
Suomen salaiset agentit
Itselleni syksyn ja ensi vuodenkin tärkeimpiä asioita on hallitusohjelmassa mainittu tiedustelulainsäädännön valmistelu. Lakia valmistellaan kolmessa ministeriössä: sisäministeriö johtaa siviilitiedustelua koskevaa lainvalmistelua, puolustusministeriö valmistelee sotilastiedustelun lainsäädäntöä ja oikeusministeriö valmistelee tiedustelun edellyttämät perustuslain muutokset.
Nykyinen perustuslaki sallii esimerkiksi teletietojen käytön vain Suomessa tapahtuvaan rikosten tutkimiseen ja ehkäisemiseen. Nyt sekä suojelupoliisille että puolustusvoimille haluttaisiin antaa valtuudet henkilötiedusteluun sekä tietoliikenne- ja tietojärjestelmätiedusteluun sekä Suomessa että ulkomailla myös silloin, kun varsinaista rikosta tai sen valmistelua ei ole vielä tapahtunut.
Olen Vihreiden edustaja tiedustelulain parlamentaarisessa seurantaryhmässä, joka toimii linkkinä eri ministeriöiden lainsäädäntöhankkeiden ja eduskunnan välillä.
Oikeusministeriön ehdotus perustuslain muuttamisesta valmistui tällä viikolla. Siviilitiedustelua ja sotilastiedustelua valmistelevien ryhmien työt valmistuvat vuoden loppuun mennessä. Sen jälkeen työryhmien esitykset lähtevät lausuntokierrokselle, minkä jälkeen lopulliset esitykset valmistuvat.
Sinänsä tarvitsemme mielestäni tiedustelulainsäädäntöä, koska turvallisuusviranomaisilla on ihan perusteltujakin tietotarpeita. Toinen syy on se, että lainsäädännön puuttumisen vuoksi meiltä puuttuu siviili- ja sotilastiedustelun valvonta. Suomi on ainoa länsimaa, jossa ei ole lainkaan tiedustelulainsäädäntöä.
Tiedustelulakeja kirjoitettaessa tulee kuitenkin ehdottomasti varmistaa, että verkkotiedustelun käyttö rajataan huolellisesti vain tilanteisiin, joissa sillä ennaltaehkäistään ja tutkitaan vakavia rikoksia. Etenkin niin kutsutun kansallista turvallisuutta uhkaava toiminta on määriteltävä tarkasti ja yksiselitteisesti. Turkin Recep Erdogan määritellä kansallisen turvallisuuden hieman eri tavalla kuin vaikka Juha Sipilä.
Turvallisuusviranomaisten ja tiedustelun tehtävänä on turvata kansalaisten perusoikeuksia, ei heikentää niitä. Historia on opettanut, että vapautta ja avoimuutta ei voi puolustaa loukkaamalla kansalaisten vapautta ja yhteiskunnan avoimuutta, sillä sen jälkeen ei ole jäljellä enää mitään puolustamisen arvoista.
Länsimetron aikataulu lasketaan kuukausissa
Eduskuntatyön ohella minua on keväästä lähtien työllistänyt odotettua enemmän Länsimetron hallitus, jossa edustan Espoon kaupunkia. Hankkeen viivästymisellä on vaikutuksia koko läntisen Uudenmaan liikenteelle. Selvää on, että projektiin sisältyy paljon epäonnistumisia kaikilla tasoilla.
Nyt on helppo nähdä, että hallituksenkin olisi pitänyt tajuta alkuperäisen käyttöönottoaikataulun olevan ”hyvin optimistinen” verrattuna vastaaviin prosesseihin maailmalla. Asemien ja raiteiden kymmenien teknisten järjestelmien yhteentoimivuuden testaaminen ja testeissä paljastuvien ongelmien korjaaminen vaatii aikaa.
Länsimetron viivästymisen tultua ilmi on kaikkea hankkeeseen liittyvää materiaalia vaadittu julkaistavaksi. Länsimetro Oy:n hallituksen pöytäkirjoja ei voi kuitenkaan sellaisenaan julkaista, koska pöytäkirjojan laadittaessa ne on osakeyhtiöissä vallitsevan käytännön mukaisesti oletettu salassa pidettäviksi ja ne sisältävät esimerkiksi liikesalaisuuksia, riita-asioita tai henkilöstöasioita.
Tapaus on osoittanut, että meillä Suomessa on selvä julkisuusvaje valtion ja kuntien omistamien osakeyhtiöiden, kuten Länsimetro Oy:n osalta. Kyseessä ovat merkittävät julkisten varojen käytöstä. Suomen tulisikin mielestäni omaksua Ruotsin käytäntö, jossa viranomaisia koskeva julkisuusperiaate koskee myös valtion ja kuntien omistamia
osakeyhtiöitä. Se ei tarkoita, että kaikki Länsimetron, Yleisradion tai VR-yhtymän hallitusten päätökset perusteluineen olisivat silloinkaan julkisia, mutta kunkin julkisesti omistetun osakeyhtiön hallitus joutuisi joka asian kohdalla erikseen päättämään, mitä salataan.
Jos Länsimetron kokemuksista on jotain hyötyä niin se, että kysymystä julkisesti omistettujen yhtiöiden päätöksenteon julkisuutta ei voida sivuuttaa, jos hallitus toteuttaa suunnitelmansa yhtiöittää liikenneverkot ja sote-palvelut.
Jyrki J.J. Kasvi
Kirjoittaja on uusmaalainen vihreä kansanedustaja.