Vihreiden luonnonsuojeluohjelma tähtää luonnon monimuotoisuuden pelastamiseen
Suomessa on arvioitu olevan noin 45 000 eliölajia. Arvioitu, koska tunnemme niistä edes kohtuullisesti alle puolet. Lajeista ainakin joka kymmenes on uhanalainen. Erilaisia luontotyyppejä, merenrantaniittyjä, lehtoja, soita, metsälaitumia, kaikkia niitä ympäristöjä ja maisemia joita maahamme mahtuu, on noin neljäsataa. Luontotyypeistä puolet on uhanalaisia. Syynä luonnon monimuotoisuuden hälyttävään heikkenemiseen niin kotimaassa kuin maailmanlaajuisesti on yhden nisäkäslajin, meidän ihmisten, jatkuvasti kasvava, tilaa ja resursseja vaativa populaatio. Luonnon kyky sopeutua muuttuviin olosuhteisiin on riippuvainen sen monimuotoisuudesta. Luonnon monimuotoisuuden säilyminen on kohtalonkysymys, niin tupsukusiaisille, tundrakiiltokorennoille, idänverijuurille kuin ihmisillekin.
Vihreiden uusi luonnonsuojeluohjelma hyväksyttiin 4.3. puoluevaltuuskunnan kokouksessa Jyväskylässä. Ohjelman keinoilla tähdätään luonnon monimuotoisuuden säilymiseen. Keinojen kärjessä ovat suojelualueiden määrän lisääminen ja metsänkäyttötapojen muuttaminen paitsi ekonomisesti myös ekologisesti kestäväksi. Erityisesti julkisten toimijoiden, valtion, kuntien ja seurakuntien, tulisi hoitaa metsiään vastuullisesti. Yhteisen omaisuuden hoitoon on myös mahdollista vaikuttaa nopeasti, mikäli poliittista tahtoa löytyy.
Luonto on meille paitsi elinehto, myös hyvinvoinnin lähde. Harvassa on se suomalainen, joka ei koe luontoa itselleen tärkeäksi ja halua sitä suojeltavan. Käytännössä eri elinkeinojen vaatimukset ovat usein ristiriidassa luonnon suojelemisen kanssa. Luonnonsuojelu vaatii omat vahtikoiransa. Vihreiden luonnonsuojeluohjelmassa halutaan varmistaa ympäristöhallinnon itsenäisyys sekä riittävät resurssit valvonnalle. Tarvitsemme myös jatkuvasti päivittyvää tutkimustietoa, jotta toimenpiteet ja voimavarat osataan suunnata sinne, missä niitä eniten tarvitaan ja missä niistä on eniten hyötyä.
Isojen linjausten lisäksi lähelle tulevat asiat ovat tärkeitä. Uudessa ohjelmassa esitetään toimenpiteitä, joilla luonto pysyy osana jokaisen arkipäivää. Kaupunkirakenteen viherryttäminen monipuolistaa kaupunkilajistoa, lisää viihtyisyyttä, mutta on myös avuksi vaikkapa hulevesien käsittelyssä ja auttaa sitomaan katupölyä.
Ohjelman lopuksi todetaan, että luonnonsuojelun saralla on oltava valmiita ripeisiin muutoksiin ja ryhtymään määrätietoisiin toimiin, asian luonteen mukaan paikallisella, kansallisella tai kansainvälisellä tasolla, kun saamme tiedon ympäristöä uhkaavista ilmiöistä. Viime kädessähän yhteiskuntamme toiminta perustuu luontoon ja sen tarjoamiin ekosysteemipalveluihin.
Tuija Luhta
Kirjoittaja on vantaalainen Vihreän valtuuskunnan jäsen (Maaseutu- ja erävihreiden edustaja) sekä Uudenmaan Vihreät ry:n hallituksen jäsen