Olen sipoolainen yhteiskuntatieteiden maisteri, toimittaja, yrittäjä ja äiti. Kunnallispolitiikassa olen ollut mukana kaksi kautta. Tällä valtuustokaudella olen myös Sipoon kunnanhallituksen ll varapuheenjohtaja.
Taustani on printtimediassa – olin aiemmin Uuden Suomen kulttuuriosaston päällikkö ja teatterikriitikko – sen jälkeen ehdin tehdä Raisa Rauhamaan kanssa omistamamme tuotantoyhtiön kautta parikymmentä vuotta tv-ohjelmia, muun muassa TV1:n Voimalaa ja Kaken pesulaa.
Kymmenen vuotta ohjelmistossa ollut Voimala sai 2012 kirkon viestintäpalkinnon. Kaken pesulalle myönnettiin aiemmin tiedonjulkistamisen valtionpalkinto. Viimeiset seitsemän vuotta olen kirjoittanut Iltalehteen pääkirjoituksia. Olen myös Kanavan kolumnisti.
Lähden eduskuntavaaleihin mukaan siksi, että haluan osaltani edistää hyvän elämän politiikkaa ja vihreitä arvoja.
Vaikka maailman muuttaminen lähtee tavallisten ihmisten arkisista valinnoista, niin yhtä tärkeitä ja välillä paljon tärkeämpiäkin ovat ne poliittiset päätökset, joilla vaikutetaan rakenteisiin. Nyt käsissämme on koko maapallon tulevaisuus.
On hälyttävää, että vaikeisiin epäkohtiin tarjotaan näennäisiä pikaratkaisuja ja samaan aikaan ilmastonmuutoksen kokoista ja nopeaa reagointia edellyttävää ongelmaa ratkotaan edelleen luvattoman hitaasti.
Keskeinen teemani eduskuntavaaleissa on kestävä hyvinvointi. Se tarkoittaa, että rakennamme ihmisille hyvää elämää, unohtamatta maapallon rajallista kantokykyä. Siksi haluan osaltani pitää huolen siitä, että Suomi säilyy ja kehittyy sivistysvaltiona, joka kunnioittaa ihmisten yhdenvertaisuutta ja eläinten ja luonnon itseisarvoa. Eduskuntavaalit 2019 ovat ilmastovaalit, mutta samalla ne ovat vanhustenhoito-, kaivoslaki-, metsiensuojelu-, koulutus-, ja sote-vaalit.
Kestävän hyvinvoinnin pilareita ovat koulutus, kulttuuri ja tasa-arvo.
Koska varhaislapsuus antaa eväät tulevaan elämään, on lapsiköyhyyden kierre katkaistava ja tarjottava jokaisella lapselle tasavertaiset mahdollisuudet itsensä kehittämiseen. Nykypolitiikan arvokriisi näkyy yhtä lailla vanhustenhuollossa ja sote-suunnitelmissa. Markkinamallin ja voitontavoittelun sijaan on pidettävä huoli siitä, että jokaiselle vanhalle ihmiselle taataan oikeus arvokkaaseen elämään.
Hei
Oletko tutustunut liikuntapoliittiseen selontekoon ja mitä mieltä olet että liikunnalle lisättäisiin rahaa suoraan valtion budjettiin?
Tässä Marketan vastaus:
”Hei, kiitos kysymyksestä!
Liikuntapoliittinen selonteko avaa hyvin nykyistä tilannetta ja toimenpide-ehdotukset ovat monipuolisia. Liikkumista pitäisi edistää kaikissa ikäryhmissä, myös erityisryhmät paremmin huomioon ottaen.
Liikkumattomuuden kustannukset yhteiskunnalle on arvioitu yli kolmeksi miljardiksi, joten lisäpanostus fyysisen aktiivisuuden tukemiseen on kansantaloudellisesti järkevää. Selonteossa ehdotetaan 120 miljoonan euron panostusta liikuntaan 2020-luvun alussa sekä budjettirahoituksen asteittaista lisäämistä. Täsmäkeinoja on paljon, aina pyörätieverkoston kehittämisestä koulujen liikuntatuntien lisäämiseen.
Nykyisin valtion liikuntabudjetti rahoitetaan melkein kokonaan veikkausvoittovaroista. Fiksua olisi muuttaa käytäntöä siten, että suurempi osuus tulisi suoraan budjetista.
Kuntien valtionosuuksien korvamerkitseminen ohjaisi rahat selkeästi liikunnan ja liikuntapalvelujen kehittämiseen. Byrokratiaa ei tarvita lisää, mutta jonkinlainen kannustinmalli ehkä olisi paikallaan, jotta kunnat lähtisivät luomaan vaikuttavaa liikuntastrategiaa, yli hallintorajojen.
Marketta Mattila”