Asunnottomuus ei ole kadonnut Suomesta. Päinvastoin, asunnottomien määrä on ollut taas kasvussa.
Lokakuussa vietetään jälleen Asunnottomien yötä. Tämän vuoden teema on ”Näkyvillä, mutta näkymätön – miesten asunnottomuus Suomessa”. Teema pysäyttää. Miehiä on asunnottomista enemmistö, mutta miesten asunnottomuuteen liittyviä syitä ja erityispiirteitä ei edelleenkään tunnisteta riittävästi. Asunnottomuus ei aina näy katukuvassa. Valtaosa asunnottomista ei nuku kadulla. Vuonna 2025 noin 64 prosenttia yksinelävistä asunnottomista majoittui tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona. Eli ulospäin asunnottomuus ei välttämättä näy mitenkään.
Asunnottomuus voi olla näkymätöntä, mutta se on silti vakava kriisitilanne ihmiselle itselleen.
Asunnottomuus on jälleen kasvussa
Suomen pitkäjänteinen työ asunnottomuuden vähentämiseksi tuotti pitkään tulosta. Nyt suunta on kuitenkin muuttunut. Vuonna 2025 Suomessa oli 4 579 yksinelävää asunnotonta. Määrä kasvoi vuodessa 20 prosenttia. Myös pitkäaikaisasunnottomuus kasvoi ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen. Erityisen huolestuttavaa on nuorten asunnottomuuden kasvu: alle 25-vuotiaiden asunnottomuus lisääntyi 37 prosenttia. Uudellamaalla tilanne näkyy konkreettisesti. Espoossa yksinelävien asunnottomien määrä kasvoi vuonna 2025 43 henkilöllä 447:ään. Myös Vantaalla ja Helsingissä asunnottomien määrä on kasvanut. Jokaisen numeron takana on ihminen, jonka elämässä ei ole paikkaa, jota kutsua omaksi kodiksi.
Asunto on enemmän kuin neljä seinää
Oma koti tarkoittaa turvaa, yksityisyyttä ja mahdollisuutta rakentaa omaa elämää.
Ilman kotia on vaikeampaa pitää huolta terveydestä, käydä töissä tai opiskella, säilyttää ihmissuhteita ja suunnitella tulevaisuutta. Kun oma koti puuttuu, myös muut asiat elämässä muuttuvat helposti epävarmoiksi. Asunnottomuutta ei pidä tarkastella vain sosiaalipalvelujen kysymyksenä. Se on myös asunto-, työllisyys-, terveys-, päihde-, nuoriso- ja koulutuspolitiikkaa. Erityisesti se on ihmisoikeuskysymys.
Ennaltaehkäisy on tärkeintä
Asunnottomuuden torjunnassa ollaan jo myöhässä, mikäli autetaan ihmistä vasta sen jälkeen, kun asunto on jo menetetty. Tarvitsemme vahvaa asumisneuvontaa, riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja ja toimivia palveluita, joilla voidaan puuttua tilanteeseen ennen kuin vuokravelat kasvavat, häätö tulee tai ihminen menettää asuntonsa. Asumisneuvonnalla ja sosiaalipalveluilla voidaan auttaa esimerkiksi vuokranmaksuvaikeuksissa, häätöuhkissa ja etuuksien hakemisessa. Mitä aikaisemmin ongelmiin päästään kiinni, sitä paremmat mahdollisuudet on estää asunnottomuus kokonaan.
Tätä työtä tehdään myös Espoossa. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ja Espoon kaupungin EKOPIPO-hankkeessa kehitetään yhteistyötä pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi ja asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi. Hankkeessa tehdään muun muassa etsivää ja jalkautuvaa työtä, vahvistetaan vuokranantajayhteistyötä ja kehitetään toimintatapoja, joilla asumisen ongelmiin voidaan puuttua mahdollisimman varhain. Esimerkiksi vuonna 2026 toteutetussa pilotissa asukkaita kontaktoitiin jo vuokravelkojen ja muiden asumisen haasteiden alkuvaiheessa.
Juuri tällaista ennaltaehkäisevää ja ihmisten luo menevää työtä tarvitaan lisää.
Erityisesti miesten asunnottomuudesta pitää puhua
Tämän vuoden Asunnottomien yön teema nostaa esiin miesten asunnottomuuden. Se on tärkeää, koska miesten osuus asunnottomista on suuri, mutta samalla asunnottomuus voi kietoutua esimerkiksi yksinäisyyteen, päihde- ja mielenterveysongelmiin, työttömyyteen tai katkenneisiin ihmissuhteisiin. Erityisen tärkeää on tavoittaa ne ihmiset, jotka eivät itse osaa tai pysty hakeutumaan palveluiden piiriin. Palveluiden pitää mennä ihmisten luo eikä vain odottaa, että ihminen osaa tulla niiden luokse.
Kenenkään ei pitäisi joutua menettämään kotiaan siksi, että vuokra on liian korkea, elämäntilanne kriisiytyy tai apua ei saa ajoissa.
Asunnottomien yö muistuttaa meitä siitä, että jokaisella pitäisi olla paikka, jota kutsua kodiksi.
Pidetään tästä tavoitteesta kiinni myös Asunnottomien yön jälkeen.
Hanna Hukari
Kirjoittaja on sosiaalityön ammattilainen, aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen