Suomen eläinsuojelulaki jää odotuksista huolimatta tällä vaalikaudella uudistamatta. Vuonna 2012 käynnistetty kaikkia eläimiä ja kaikkea eläintenpitoa koskeva eläinsuojelulain uudistus on mittava ja jyrkästi vastakkaisia mielipiteitä herättävä työ, joka jää pahasti kesken
nykyisen eduskunnan päättäessä työnsä.
Eläinsuojelulain sekä eläinten oikeuksien eteneminen riippuu siitä, miten uusi eduskunta hallitus siihen suhtautuvat. Tulevat eduskuntavaalit ovatkin eläinsuojelun ja eläinten oikeuksien toteutumisen kannalta erittäin tärkeät. Äänestäjät ratkaisevat nouseeko Arkadianmäelle riittävästi henkilöitä, joilla on sydäntä, viisautta ja rohkeutta huolehtia siitä, että Suomesta tulee sivistynyt hyvinvointivaltio, missä turvataan myös eläinten hyvinvointi ja niiden lajityypilliset tarpeet.
Uusi eläinsuojelulaki tulee olemaan voimassa vuosikymmeniä ja juuri siksi lain sisältöä on osattava pohtia huolella niin nykyhetken kuin tulevaisuudenkin kannalta Uudet kansanedustajat päättävät, saadaanko eläinsuojeluvalvontaan lisää resursseja, jotta epäkohdat huomataan ja eläintenpitokieltoja pystytään valvomaan sekä millaisia rangaistuksia eläinsuojelurikoksista laissa määrätään. Uusi eduskunta voi päättää myös turkistarhauksen kieltämisestä.
Tulevalla vaalikaudella eläinsuojeluasiat pitää siirtää maa- ja metsätalousministeriöltä ympäristöministeriölle. On kestämätöntä, että sama taho ajaa sekä maataloustuottajien että eläinten etua. Käytäntö on karulla tavalla osoittanut, että kun vastakkain ovat tuottajien tulot ja eläinten hyvinvointi, eläimet usein häviävät.
Valitettavasti maa- ja metsätalousministerit ovat yksi toisensa jälkeen tuntuneet ajavan voimakkaasti tuottajien, metsästäjien ja kalastajien asioita, luonnosta ja eläimistä piittaamatta. Eläimet eivät äänestä, eivätkä jaa vaalirahaa…. Toivottavasti vaalien jälkeen saamme vastuullisen ja humaanin eläinsuojeluasioista vastaavan ministerin, mieluiten ympäristöministeriössä.
Sivistyneessä ja välittävässä yhteiskunnassa on huolehdittava siitä, etteivät eläimet kärsi ruoan tuotannossa. Verorahoja ja maataloustukia pitää suunnata eläinten hyvinvointia parhaiten edistävään, eettisesti ja ekologisesti kestävään tuotantoon. Kaikkiaan Suomen ja EU:n maataloustukijärjestelmä vaatii täydellisen uudistuksen ja uudenlaista avoimuutta, rehellisyyttä ja läpinäkyvyyttä. Eläinystävällisten tuotteiden saatavuutta tulee parantaa ja niiden hinnat tulee saattaa kohtuullisiksi.
Myös luonnonvaraisten eläintemme suojeluun on panostettava, ja saatava asioiden hoito pois maa- ja metsätalousministeriöstä. Erittäin uhanalaisten saimaannorppien ja suurpetojen kuten susien suojelu on vihdoinkin otettava vakavasti.
Saimaannorppia on nykyisin vain reilu 300 yksilöä, ja lajia uhkaa sukupuutto. Maa- ja metsätalousministeriö tuntuu kuitenkin olleen kiinnostuneempi kalastajien etujen ajamisesta kuin norppien suojelusta. Valvonta on ollut olematonta ja äärimmäisen uhanalaisen saimaannorpan tappamisesta määrätyt sanktioit mitättömiä. Suurin syy norppakannan vähenemiseen on ihmisestä aiheutuva: kalanpyydykset ja erityisesti vapaa-ajankalastajien kalaverkot.
Yksikään saimaannorppa ei saa kuolla kalanpyydyksiin. Vapaa-ajan kalastajien suojelusta on siirryttävä saimaannorpan suojeluun. Norpalle vaarallisista kalanpyydyksistä pitää luopua ympärivuotisesti kaikilla saimaannorpan elinalueilla. Vapaaehtoiset rajoitukset eivät toimi. Verkkokuolemia tapahtuu kaikkina vuodenaikoina, ja koko Saimaa on saimaannorpan esiintymisaluetta ja potentiaalista pesimäaluetta. Norpan tappamisen pitäisi olla luonnonsuojelurikos ja sanktioiden sen mukaiset.
Myös lisääntyvät ja toimintakykyiset susilaumat ovat vähentyneet nopeasti, Suomessa elää vain noin 150 sutta ja sudet ovat erittäin uhanalaisia. Susimäärän nopea pieneneminen johtuu suureksi osaksi salametsästyksestä. Salametsästystapaukset tulevat vain harvoin imi ja vielä harvemmin niistä saa minkäänlaista rangaistusta. On myös tyrmistyttävää, ettei julkisuuteen tulleisiin järkyttäviin tapauksiin ahmojen ja susien kiduttamisesta ja näännyttämisestä moottorikelkoilla takaa-ajaen ole puututtu riittävällä vakavuudella. Susien äärimmäisestä uhanalaisuudesta huolimatta myös kaatolupia on myönnetty runsaasti. Myös ilvesten tappamiseen on myönnetty lupia liian avokätisesti.
Suomen kestämätöntä suurpetopolitiikkaa on arvosteltu myös kansainvälisillä forumeilla. Suurpetopolitiikkaamme on pikaisesti muutettava ja päättäjien on puututtava nykyistä tiukemmin salametsästykseen ja suurpetokantojen vähenemiseen. Petojen kotieläinten ja porojen omistajille aiheuttaminen vahinkojen ennaltaehkäisyyn tulee panostaa nykyistä enemmän.
Toisin kuin joskus kuulee väitettävän, eläinten oikeuksien puolustaminen ei ole millään tavoin ristiriidassa ihmisten hyvinvoinnin kanssa, päinvastoin. Yhteiskunnan sivistyksen mitta on se, kuinka kohdellaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ja puolustuskyvyttömimpiä. Sivistyneessä hyvinvointivaltiossa turvataan niin ihmisten kuin eläintenkin hyvinvointi ja elämisen arvoiset olot.
Haluan jäseneksi eduskuntaan, joka säätää uuden eläinsuojelulain ja nostaa Suomen eläinsuojelun takapajulasta kärkimaiden joukkoon. Lemmikkien ja maatalouseläinten hyvinvointi tulee taata kaikissa oloissa ja luonnonvaraisten eläinten sekä uhanalaisten lajien suojeluun on suhtauduttava vakavasti.
Tavoitteet toteutuvat vain, mikäli uudessa eduskunnassa on riittävästi näihin arvoihin ja tavoitteisiin sitoutuneita edustajia. Mikäli haluaa edistää eläinsuojelua ja eläinten oikeuksien toteutumista, ehdokkaan valitseminen Vihreiden listalta on varma valinta. Kuluneella vaalikaudella Vihreä eduskuntaryhmä on tehnyt määrätietoisesti töitä eläinten oikeuksien puolesta ja äänesti yksituumaisesti turkistarhauksen kieltämisen puolesta. Vihreiden ehdokkaat ovat sitoutuneita puolustamaan eläinten oikeuksia ja reilumpaa maailmaa, missä jokainen elämä on arvokas.
Suuriakin muutoksia on mahdollista toteuttaa, mikäli tahtoa löytyy. Nyt on aika antaa ääni myös eläimille ja valita eduskuntaan ihmisiä, jotka sitoutuvat parantamaan eläinten elinoloja ja suojelemaan luontoa.
Mikäli haluat muutoksen, äänestä eläinkansan edustajaa!
Mari Nevalainen
Espoon kaupunginvaltuutettu, eduskuntavaaliehdokas