Heitä on Suomessa suunnilleen saman verran kuin asukkaita pääkaupunkiseudulla. Heillä ei kuitenkaan ole yhtään omaa edustajaa päättäjissä. Heitä koskevat päätökset tehdään useimmiten heitä kuulematta. Lapset ovat demokraattisessa päätöksenteossa erityisessä asemassa eikä heidän näkökulmansa usein välity päätöksentekijöille asti.
Lapsen oikeuksien sopimus 25 vuotta
Tänään 20. marraskuuta vietetään kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää. YK:n Lapsen oikeuksien sopimus täyttää tänä vuonna 25 vuotta, mutta lapsen oikeuksien toteutumisessa on edelleen merkittäviä puutteita myös Suomessa.
Lapsen oikeuksien sopimus on Suomea sitova ihmisoikeussopimus, jonka määräykset ovat laintasoisina velvoittavia ja suoraan sovellettavissa esimerkiksi kunnan viranomaiskäytännöissä. Sopimus luettelee kaikille alle 18-vuotiaille lapsille kuuluvat ihmisoikeudet ja asettaa valtioille ensisijaisen vastuun toteuttaa ne muuttamalla lakinsa ja toimintansa sopimusta vastaaviksi. Sopimus kattaa mm. oikeuden kansalaisuuteen, opetukseen, terveydenhoitoon sekä lapsen oikeuden vaikuttaa kehitystasonsa mukaisesti omiin asioihinsa. Sen määräykset velvoittavat suojelemaan lapsia syrjinnältä, väkivallalta, vahingoittamiselta, laiminlyönniltä, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä. Ennen kaikkea sopimus velvoittaa julkista valtaa ja aikuisia asettamaan päätöksenteossa lapsen edun etusijalle.
Lasten oikeus osallistua ja vaikuttaa
Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa aikuiset selvittämään ja huomioimaan lasten mielipiteen päätöksenteossa. Lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksyminen YK:n yleiskokouksessa vuonna 1989 merkitsi kansainvälisen yhteisön hyväksyvän ensimmäisen kerran ajatuksen siitä, että lapselle kuuluu tiettyä autonomiaa myös vanhempiinsa nähden. Myös lapsilla on oikeus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi.
YouTube: UNCRC United Nations Convention on the Rights of the Child – introduction video
Suomessa puutteita lasten mielipiteiden kunnioittamisessa
Sopimuksen ovat ratifioineet lähes kaikki maailman valtiot, sen ulkopuolella ovat vain Yhdysvallat, Somalia ja Etelä-Sudan. Kansainvälisesti katsoen Suomessa lapsen oikeudet toteutuvat, ja lapsia on perinteisesti kohdeltu, hyvin. Toisaalta länsimaisena vauraana valtiona Suomella on varaa asettaa tavoitteetkin korkealle.
YK:n lapsen oikeuksien komitea seuraa sopimuksen määräysten toteutumista. Komitea on toistuvasti huomauttanut Suomea puutteista lasten mielipiteiden kunnioittamisessa, ja siitä ettei lasten oikeus tulla kuulluksi toteudu esimerkiksi oikeudenkäynti- hallintomenettely- ja huostaanottoasioissa. Sopimuksen mukaan lapsen kuuleminen on toteutettava ”joko suoraan tai edustajan tai asianomaisen toimielimen välityksellä kansallisen lainsäädännön menettelytapojen mukaisesti.”
Kuulemisen tapoja on monia, tärkeää on antaa lapselle mahdollisuus vaikuttaa itseään koskevaan päätökseen. Komitea on myös kiinnittänyt huomiota siihen, ettei lainsäädännössä viitata kattavasti lapsen etuun, ja ettei periaatetta riittävästi ymmärretä ja huomioida.
Osallistuva kansalaisuus edellyttää lasten näkemysten kunnioittamista
Osallistuva ja aktiivinen kansalaisuus vaatii tuekseen kokemuksia osallisuudesta ja kuulluksi tulemisesta jo lapsuudessa. Kokemus omien vaikutusmahdollisuuksien voimasta syntyy hyvin nuorena. Kehityspsykologian oppien mukaan jo 10 – 12-vuotias on saavuttanut riittävän kypsyyden tekemään elämänsä keskeisiä päätöksiä. Lapsen kuulematta jättäminen on paitsi hänen sivuuttamistaan, myös lapsen omien kykyjen hyödyntämättä jättämistä. Lapsilla voi olla aikuisia parempaa tietoa ja näkemystä omaa kasvuympäristöään koskevissa konkreettisissa asioissa. Puutteet lasten mielipiteiden kunnioittamisessa aiheuttavat osattomuuden kokemuksia.
Oikeudenmukainen yhteiskunta tarvitsee kaikkien ääntä
Lasten oikeuksien ja osallisuuden kunnioittaminen on tärkeässä asemassa syrjäytymisen ehkäisyssä. Suomalaiset nuoret ovat kansainvälisesti vertaillen olleet passiivisia yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ja nuorten välinpitämättömyys äänestämistä kohtaan on kasvussa. Vuoden 2014 Nuorisobarometrin mukaan 29 prosenttia nuorista selitti kotiin jäämistä vaaleissa sillä, ettei vain viitsi äänestää. Kaikilla puolueilla on jatkuvasti haasteita saada nuoria mukaan poliittiseen järjestötoimintaan. Se on sääli, koska demokratia on sitä ohuempaa mitä matalampi äänestysaktiivisuus on. Ilmiötä on selitetty sillä, että nuoret kokevat yhteiskunnan rakenteet valmiiksi ja pysyviksi ilman, että niiden eteen tehdään aktiivisesti töitä. Nuoret kokevat epäoikeudenmukaisuutta havaitessaan, ettei ympäröivä yhteiskuntatodellisuus normeineen vastaa heidän toiveisiinsa.
Vaikutelma siitä, että yhteiskunta toimii epäoikeudenmukaisesti, voi olla nuorelle mielelle musertavaa ja johtaa pysyvään syrjäytymiseen. Nuorten tarpeet ja yhteiskunnan normit eivät kohtaa. Lainsäädäntö heijastaa yhteiskunnan käsitystä oikeudenmukaisuudesta, mutta käsitys jää vajaaksi yhteiskunnan kelkasta putoavien nuorten määrän kasvaessa.
Lapsivaikutusten arviointi – 3 % ei riitä
Lapset on huomioitava aktiivisina kansalaisina ja päätösten vaikutukset lapsiin tulee arvioida ennalta. Lapsivaikutusten arvioinnissa laste kuuleminen ja osallisuus ovat tärkeässä asemassa. Lapsivaikutusten arviointi on väline lapsen edun selvittämiseen ja lapsen oikeuksien toteuttamiseen. Esimerkiksi lapsiperheisiin kohdistuvia säästöpäätöksiä valmisteltaessa ratkaisuvaihtoehtojen vaikutukset lasten hyvinvointiin tulee arvioida ennakolta. Tämä saattaa kuulostaa itsestään selvältä, mutta toteutuu käytännössä hyvin harvoin. Vuonna 2012 lapsiin ja nuoriin kohdistuvia vaikutuksia tunnistettiin vain kolmessa prosentissa hallituksen esityksiä.
Lapsivaikutusten arviointi on haastavaa, mutta välttämätöntä sosiaalisesti kestävän Suomen rakentamisessa. Apua lapsivaikutusten arviointiin kunnissa löytyy esimerkiksi THL:n julkaisemasta oppaasta. Lainsäädäntötyön lisäksi lapsivaikutusten arviointi on tärkeää kuntatasolla, jossa tehdään jatkuvasti lasten asuin- ja toimintaympäristöä koskevia päätöksiä. Hallitusohjelman kirjaus lapsivaikutusten arvioinnin lisäämisestä kaikessa päätöksenteossa on toteutettava ja lapsen oikeuksia koskevaa tietoa on lisättävä. Lapsen oikeudet on nostettava politiikan keskiöön.
Emmi Wehka-aho
juristi, kunnanvaltuutettu (Kirkkonummi) ja eduskuntavaaliehdokas (vihr.) Uusimaa