Kansainvälinen sosiaalityön päivä tarjoaa hyvän hetken pysähtyä miettimään, miten sosiaalityö vaikuttaa yksilöiden elämään, mutta myös yhteiskunnallisiin rakenteisiin.
Tänään haluan keskittyä erityisesti rakenteelliseen sosiaalityöhön ja sen rooliin päätöksenteossa. Monien yhteiskunnallisten haasteiden (esim. köyhyys, eriarvoisuus, työttömyys) kasvaessa rakenteellisen sosiaalityön merkitys on entistäkin tärkeämpää.
Rakenteellinen sosiaalityö on kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka keskittyy yksilöiden ja yhteiskunnan suhteeseen. Sen sijaan, että keskitytään vain asiakkaan henkilökohtaisiin ongelmiin ja tarpeisiin, rakenteellinen sosiaalityö tarkastelee myös yhteiskunnan taloudellisia, kulttuurisia ja poliittisia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa hyvinvointiin ja elämänlaatuun.
Rakenteellinen sosiaalityö auttaa meitä näkemään, kuinka yhteiskunnan rakenteet, kuten lainsäädäntö, talouspolitiikka ja sosiaaliturvajärjestelmät, voivat tukea tai estää ihmisten hyvinvointia. Esimerkiksi eriarvoisuus, syrjäytyminen ja köyhyys eivät ole vain yksilön valintoja tai kohtaloa, vaan usein seurausta rakenteellisista tekijöistä, joita voidaan muuttaa.
Rakenteellisen sosiaalityön tuottaman tiedon kautta voidaan parantaa päätösten laatua ja kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi sosiaalipalveluiden suunnittelussa voidaan käyttää rakenteellista ajattelua, joka ottaa huomioon alueelliset eriarvoisuudet, kuten työttömyyden tai asunnottomuuden, ja suunnitella palveluja, jotka vastaisivat näihin erityistarpeisiin. Rakenteellinen sosiaalityö voi edistää sitä, että päätöksentekijät ymmärtävät palveluiden järjestämisen vaikutukset, ja niiden vaikutuksen yksilöiden elämään lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä.
Päätöksentekijöiden rooli ei rajoitu vain paikallisiin ja alueellisiin tasoihin, vaan rakenteellinen sosiaalityö voi myös vaikuttaa kansallisella tasolla. Esimerkiksi lainsäädäntötyössä rakenteellista sosiaalityötä voidaan hyödyntää, kun käsitellään sosiaaliturvauudistuksia, työlainsäädäntöä tai hyvinvointipalveluiden resursseja. Rakenteellinen sosiaalityö voi vaikuttaa siihen, miten lainsäädännössä huomioidaan erityisesti heikoimmassa asemassa olevat ihmiset, kuten pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat tai asunnottomat.
Rakenteellisen sosiaalityön mahdollistaminen hyvinvointialueilla olisi tärkeää. Sille täytyisi aidosti olla olemassa rakenteet ja työaikaa käytettävänä. Parhaillaan THL on tehnyt rakenteellisen sosiaalityön tueksi hyvinvointialueille mallipohjaa, jonka avulla voidaan jäsentää työtä osana organisaatiota. Rakenteellisen sosiaalityön toteuttaminen voi kuitenkin kohdata haasteita. Resurssien puute, byrokratian esteet ja yhteiskunnan hitaus muuttua voivat rajoittaa mahdollisuuksia tehdä muutoksia rakenteissa. Tämä kaikki vaatii hyvinvointialueelta tietoista johtamista ja tukea ammattilaisille toteuttaa rakenteellista sosiaalityötä.
Miten rakenteellista sosiaalityötä voisi kehittää edelleen? Yksi tärkeä askel on koulutuksen ja tiedon lisääminen sosiaalialan ammattilaisille ja päätöksentekijöille rakenteellisista kysymyksistä. Tällä hetkellä Länsi-Uudellamaalla on julkaistu palvelutuotannon kuukausikatsaus -raportteja, joissa pääosin numeraalisesti kuvataan hyvinvointialueen palveluiden tilaa. Näitä toivoisin laajennettavan laadulliseen suuntaan ja niin, että niihin yhdistettäisiin rakenteellisen sosiaalityön kautta saatavaa tietoa kuten vaikka sosiaalinen raportointi. Tässä on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia entistä vaikuttavampien ja parempien palveluiden kehittämiseen.
Päätöksenteossa rakenteellisen sosiaalityön huomioiminen voi johtaa parempiin ja oikeudenmukaisempiin ratkaisuihin, jotka eivät vain tue yksilöitä hetkellisesti, vaan edistävät myös laajempia yhteiskunnallisia muutoksia.
Rakenteellisen sosiaalityön ymmärtäminen ja huomioiminen päätöksenteossa on paitsi ammatillinen myös yhteiskunnallinen velvollisuus, joka vie meitä kohti kestävämpää ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa
Hyvää kansainvälistä sosiaalityön päivää kaikille!