Uudenmaan Vihreät pitää Uudenmaan maakuntasuunnitelman luonnosta hyvin valmisteltuna ja sen strategisia tavoitteita kunnianhimoisina ja kannatettavina. Ilmastonmuutoksen huomioiminen, Itämeren tilan kohentaminen, hiilineutraalin maakunnan ja edelläkävijän aseman tavoitteleminen ympäristöteknologian alalla ovat hienosti esillä suunnitelmaluonnoksessa. Joitakin kohtia on kuitenkin syytä vielä tarkentaa ja täydentää.

Maakuntasuunnitelmaluonnoksessa painotetaan rakentamista, mutta ennen uusien alueiden ottamista rakentamiskäyttöön, tulee Uudenmaan Vihreiden mielestä tehdä koko maakunnan kattava virkistys- ja viheraluestrategia, jossa korostuu Helsinkiä ympäröivän vihervyöhykkeen säilyminen (vrt esimerkiksi Lontoon Green Belt).

Luvussa 2: ”Toimintaympäristön tulevaisuuden keskeiset haasteet ja maakuntasuunnitelman perusoletukset” puhutaan kohdasta ”Suuret rakentamistarpeet” alkaen väkiluvun kasvun ja asumisväljyyden muutoksen aiheuttamasta asuntorakentamistarpeen kasvusta. Liiallisen asumisväljyyden painottamisen sijasta tulisi mieluummin korostaa rakentamiseen suuntautuvina odotuksina joukkoliikenteen varassa toimivaa eheätä yhdyskuntarakennetta ja matala- ja nollaenergiarakentamista, mikä olisi linjassa ilmastonmuutoksen torjumiseen ja sopeutumiseen tähtäävien tavoitteiden kanssa. Ihmisten mahdollisuus mielekkääseen liikkumiseen, pyöräteihin ja
virkistysreitteihin, ratsastusreitteihin, sekä vaellusreitteihin tulisi huomioida tulevaisuudessa paremmin.

Luvussa 3 ”Uudenmaan visio vuoteen 2033” tulisi pohtia miten ihmiset saadaan voimaan hyvin, miten uussuomalaisetkin saadaan viihtymään ja miten metropolialueesta tehdään vetovoimainen. Luonto ja virkistys ovat kilpailuvaltteja joihin tulee panostaa. Ne myös ylläpitävät väestön kuntoa ja mielenterveyttä. Rakentamisessa tulee huomioida yhteisöllisyyden kehittäminen.

Strategiset tavoitteet:

Strateginen tavoite 1

Uudenmaan ja sen osien roolit on tunnistettu ja niiden vahvuuksia hyödynnetään luotaessa koko maakunnan väestölle edellytyksiä hyvään elämään, sanotaan tavoitteessa. Uudenmaan etua ajettaessa ei saa kuitenkaan unohtua, että Uusimaa on Suomen maakunnista se, jolla on parhaat edellytykset kantaa vastuunsa myös muista alueista, niin kansallisesti kuin globaalistikin.

Strateginen tavoite 4

Kohdassa korostetaan Uudenmaan merkitystä innovaatioiden kehittäjänä ja kohdassa 4.2. viitataan myös tiede- ja tutkimuslähtöisen sekä käytännönlähtöisen innovaatiotoiminnan yhdistämiselle. Kuitenkin koulutuksen tavoitteissa mainitaan vain korkeakoulutus ja Aalto-malli. Uudenmaan Vihreät muistuttaa, että innovaatioiden kehittämisen lisäksi myös niiden käyttöönotto on esimerkiksi markkinoinnin kannalta tärkeää ja tässä suhteessa ammatillisen koulutuksen kehittäminen on avainasemassa. Uudellamaalla on hyvä ammatillinen kouluverkosto. Sitä pitäisi hyödyntää suuntautumalla uusiin koulutusaloihin. Nollaenergiarakentaminen, uusiutuvien energiamuotojen käyttö, liikenteen uudistuminen ja monet uudet innovaatiot vaativat ammattitaitoisia tekijöitä. Näitä uusia innovaatioita tuottavien yritysten on helppo asettua alueelle, jossa ammattitaitoista työvoimaa jo koulutetaan.

Strateginen tavoite 5

Tavoitteena esitetään, että Uudenmaan yhdyskuntarakenne on toimiva ja tehokas, energian käyttöä ja liikkumistarvetta vähentävä sekä hyvinvointia edistävä. Edelleen esitetään eheyttämisessä tukeuduttavan mahdollisimman paljon joukkoliikenneratkaisuihin. Kohdassa 5.1. sanotaan kuitenkin, ettei seuraavien 25 vuoden aikana nähdä tarvetta kuin enintään yhden uuden ratakäytävän avaamiselle jo suunnitteluvaiheessa olevien Kehäradan ja Länsimetron lisäksi, mikä on vahvassa ristiriidassa edellä mainitun ja myös maakuntasuunnitelman ilmastotavoitteiden kanssa. Perusteluna käytetään vain väestön kasvun ennustetta. Raideliikenteen määrän kasvattamisen tarve on kuitenkin riippuvaista myös monesta muusta tekijästä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun mahdolliset ruuhkamaksut tulevat todennäköisesti lisäämään joukkoliikenteen kysyntää.

Edelleen kohdassa 5.1 mainitussa METKA-mallissakin sanotaan, että maankäytön ja liikenteen kestävyyttä tulisi edistää ainakin vaikuttamalla liikkumistarpeeseen sekä lisäämällä joukkoliikenteen tarjontaa ja laatua. Uudellamaalla on asukasmäärästään ja -tiheydestään huolimatta Suomen pisimmät työmatkat, joiden ei tule perustua vain yksityisautoilulle. Jotta joukkoliikenteen käyttöä voidaan edistää ja maakuntasuunnitelmassa mainitut kunnianhimoiset ilmastotavoitteet saavuttaa, tarvitaan ehdottomasti päämäärätietoisempaa suhtautumista uusiin raideyhteyksiin. METKA-mallin yhteydessä mainitun rakentamisesta pidättäytymisen periaatteen nojalla tulisi myös muistaa, ettei laajoja säilyneitä metsäkokonaisuuksia tule ottaa rakentamiskäyttöön. Metsät ovat myös ilmastostrategian kannalta tärkeitä hiilinieluja.

Kohta 5.3 voisi olla energiaratkaisujen suhteen kunnianhimoisempikin. Maakuntasuunnitelma ulottuu vuoteen 2033 ja jo nyt ollaan siirtymässä matalaenergiarakentamisesta passiivirakentamiseen, joten myös muualla kuin kaukana nykyisestä kaukolämpöverkosta tulisi kannustaa uudenlaisiin energiaratkaisuihin.

Uudenmaan Vihreät pitää päämäärää kasvuhakuisuuden ja ekologisen kestävyyden välisen ristiriidan minimoimisesta maakuntasuunnitelman luonnoksessa erittäin tärkeänä. Saman päämäärän tulisi ohjata myös maakuntakaavan ja maakuntaohjelman valmistelua ja toteuttamista.