Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa 2020 esitetään myös kierrätyskelpoisen jätteen polttamista. Uudenmaan Vihreät vaativat, että jätteenpolttolaitosten luvissa huomioidaan jätelaki ja EU:n jätedirektiivi, joiden mukaan jätteen synnyn ehkäisyn, uusiokäytön ja materiaalien kierrätyksen tulee olla jätteenkäsittelyn ensisijaisia tapoja. Kierrätykseen soveltuvan jätteen polttamista ei tule sallia.
Polttokapasiteetin määrä on mitoitettava siten, ettei laitosten toiminta edellytä raaka-aineeksi kelpaavan materiaalin ohjaamista polttoon eikä tule tilannetta, jossa jätettä on tuotava ulkomailta.
Jätteenpolton kapasiteetti Suomessa on lähes 2,5 miljoonaa tonnia, kun Riihimäen ja Vantaan tulevat laitokset lasketaan mukaan. Se on lähes yhtä paljon kuin koko Suomessa syntyy kotitalousjätettä vuodessa.
Pääkaupunkiseudulla ja Päijät-Hämeessä on selvitetty kaatopaikalle menevän jätteen koostumusta. Vain 16 % kaatopaikalle menevästä jätteestä on kierrätyskelvotonta ja palaa ilman haittaa tuottaen
energiaa.
Jätteenpoltto on kertakäyttökulttuuria, sillä siinä materiaali ei tule enää kiertoon, ja uuden neitseellisen materiaalin tuottaminen synnyttää paljon kasvihuonekaasupäästöjä. Jätteenpoltto myös estää kierrätykseen perustuvan liiketoiminnan ja uusioraaka-aineiden markkinoiden syntyä. Keski-Euroopassa on viime aikoina panostettu liiketoimintaan, jossa jäte nähdään ennemminkin arvokkaana uusioraaka-aineena kuin ongelmana, josta tulee päästä nopeasti eroon