Uudenmaan vihreät näkee maaseudun elinvoimaisuuden koko maallemme tärkeänä voimavarana. Uudellamaalla maaseudun erityispiirteenä on metropolialueen läheisyys. Piiriyhdistys korostaa maaseudun väestönkasvun sekä viheralueiden huomioimista kaavoituksessa.
Maakuntakaavan linjauksen mukaan Uudenmaan tuleva kyläverkko koostuu 150 kylästä, joista 90:een tavoitellaan väestönkasvua. Uudenmaan vihreät suhtautuu myönteisesti nykyistä tiiviimmän kylärakenteen aikaansaamiseen näissä kylissä palvelujen turvaamiseksi.
– Taajamien ulkopuolisen asutuksen hallittu kasvu kylämäisenä on parempi vaihtoehto kuin nykyinen haja-asutusalueilla tapahtuva hallitsematon rakennuspaikkojen syntyminen suunnittelutarveratkaisu kerrallaan, painottaa piirihallituksen hyvinkääläinen jäsen Micaela Morero.
Uudenmaan maakuntakaavan yhteydessä teetettiin hyvien ja yhtenäisten peltoaukeiden selvitys. Maakunnan pinta-alasta noin 25% on peltoa, joten niiden huomioiminen kaavoitusta ohjatessa on erittäin tärkeää. Pellot ovat myös tärkeä osa uusmaalaista kulttuurimaisemaa.
– Valitettavasti tällä maakuntakaavakierroksella ei peltojen tapaan huomioitu viheralueiden merkitystä. Uudenmaan maakunnassa viheralueita sekä viherkäytäviä nakertava kaavoitus on todellinen uhka viihtyisälle asuinympäristölle sekä luonnonarvoille, toteaa piirihallituksen
kirkkonummelainen jäsen Paula Leino.
Uudenmaan vihreät toivoo, että kylien vahvuutena vanhastaan ollutta yhteisöllisyyttä tuetaan. Yksi mahdollisuus on elvyttää kylien yhteiset tilat asukkaiden käyttöön. Vanhasta kyläkaupasta tai koulusta voi tulla kylätalo. Hyviä maaseudun tukitoimia ovat myös ALV-velvollisten yritysten alarajan selvä nosto, valtion tuki kyläkouluille, kutsupohjainen joukkoliikenne sekä palvelujen siirtäminen pyörille. Kauppakeskuksia ei pidä kaavoittaa reuna-alueille, sillä ne vaarantavat paikallisten
palvelujen, kuten kyläkauppojen, elintilan.
Lisätietoja:
Kristian von Essen, Uudenmaan vihreiden puheenjohtaja
050-5092543
Paula Leino, hallituksen jäsen, Kirkkonummi, Uudenmaan vihreät
044-5058877