Uudenmaanliiton valtuusto hyväksyi tänään (20.3.) Uudenmaanliiton 2.
vaihemaakuntakaavan, jonka yhtenä keskeisenä tehtävänä on kaupan
palveluverkon ohjaaminen. Kaupan palveluverkko osoittautui kaikkein
haasteellisimmaksi osaksi kaavakokonaisuutta.
Vaihemaakuntakaava vahvistaa keskustoja kaupan ensisijaisena
sijoituspaikkana. Keskustojen ulkopuolelle voidaan sijoittaa vain
sellaisia kaupan toimintoja, jotka eivät kilpaile keskustojen kanssa
(esim. auto-, rauta-, huonekalu- ja puutarhakauppaa).
Poikkeuksena on Espoon Lommila. jonne voidaan nyt sijoittaa
päivittäistavarakauppaa jopa 10 000 k-m2. Vihreät ovat kaavan
käsittelyvaiheissa vaatineet seudullisen päivittäistavarakaupan
mahdollistavan merkinnän poistamista Lommilasta.
Maakuntavaltuuston kokouksessa vihreiden Johanna Karimäki esitti, että
Espoon Lommilassa olevan päivittäistavarayksikön kooksi rajataan 4000
k-m2. Esitys hävisi äänin 16-28, 1 tyhjä.
”Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet edellyttävät
vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamisen tukemaan olemassa olevaa
yhdyskuntarakennetta. Lommila sijaitsee kahden kilometrin päässä Espoon
keskuksen juna-asemasta ja sen toteutuminen vaarantaisi Espoon
asemanseudun palveluiden kehittämisen”, perustelee kansanedustaja,
maakuntavaltuuston jäsen Johanna Karimäki.
”Espoossa kaavaa on käsitelty vuosikausia. Hok-Elanto ja Kesko ovat
alueen maanomistajia ja lobanneet vahvasti kaavaa, joka mahdollistaa
hypermarket-vetoisen kauppakeskuksen. Espoon valtuusto palautti
kuitenkin kaavan viime joulukuussa uudelleen valmisteltavaksi siten,
että päivittäistavarakaupan määrä rajataan 4000 k-m2”, painottaa
maakuntavaltuuston varajäsen, Espoon kaupunginhallituksen 1.
varapuheenjohtaja Tiina Elo. ”Ihmettelemme miksi muiden kuntien
seudullisiin suuryksiköihin on puututtu, muttei Espoon Lommilaan”,
jatkaa Elo.
Myös ympäristöministeriö ja Uudenmaan ELY-keskus ovat kiinnittäneet
asiaan voimakasta huomiota.
Lisätietoja: Tiina Elo, p. 045 261 7447