Eurovaalien jälkeen on hyvä katsoa taaksepäin Uudenmaan vihreiden puoli vuotta kestäneeseen vaalikampanjaan ja pohtia miten tässä kävikään näin.
Viime marraskuussa perustettiin Uudenmaan vihreiden eurovaalityöryhmä. Kevään mittaan suunniteltiin piirin kampanjaa ja päädyttiin toteuttamaan kuusi eurovaalikierrosta. Kiitos vapaaehtoisten saimme näyttävästi katettua lähes koko laajan maakunnan. Tiedotteita ja mainoksia sorvattiin, reittejä suunniteltiin ja ehdokkaita vokoteltiin. Eteenpäin kampanjassa mentiin hyvällä fiiliksellä.
Sitten tuli vaalipäivä. Itsetyytyväisyyden houkuttelevaan suohon ei varmaan kukaan päässyt vajoamaan. Vihreiden tulos Uudellamaalla laski 4,2% edellisistä vaaleista.
Piirin puolesta olen viikon sisään kerännyt palautetta tehdystä vaalityöstä. Perinteisen listoilla käydyn vaalipyykin lisäksi sitä tulikin kiitettävästi ja usein vieläpä hyvin osuvasti.
Tämä on hyvä.
Ilman keskustelua ja palautetta niin puolueelta, piireiltä ja paikallisyhdistyksiltä viedään kehittymisen eväät. Mihinkään erityiseen itseruoskintaan en halua kuitenkaan lähteä mukaan. Piirinä Uusimaa on siinä kiitollisessa asemassa, että myös piirin tason kampanjan tekemiseen löytyy osaavaa ja motivoitunutta porukkaa. Kampanjaa tehtiin turuilla ja toreilla, se mikä jaksettiin. Se oli paljon.
Vaalityötä siis tehtiin. Vaalityötä tehtiin reippaasti enemmän kuin viimeksi. Vaalityötä tehtiin vieläpä hyvällä fiiliksellä. Mistä sitten kiikasti?
Vaalipalautteesta jäi oman mielen pohjalle nakuttamaan yksi asia ylitse muiden. Melko yleinen kokemus on ollut, että kampanjaa tekevät vapaaehtoiset eivät ole osanneet vastata kysymykseen siitä, miksi vihreitä kannattaa äänestää näissä vaaleissa.
Omasta näkökulmasta tämä on tärkein opetus eurovaaleista 2014. Tämä opetus tuli juuri sopivaan aikaan valmistautuessa ensi vuoden eduskuntavaaleihin. Tavoitteet kirkkaana mielessä on helpompi suunnata kohti päämäärää. Yhdessä.
Anu Heikkilä
Uudenmaan vihreiden toiminnanjohtaja