7.4. vietämme jälleen yhtä YK:n teemapäivää. Tällä kertaa vuorossa on Maailman terveyspäivä. Maailman terveyspäivää vietetään aina 7. huhtikuuta, joka on myös 1948 perustetun Maailman terveysjärjestön perustamispäivä. Joka vuosi valitaan Maailman terveyspäivälle oma teemansa. Esimerkiksi viime vuonna on keskitytty vektorivälitteisten
tautien tietoisuuteen. Näihin sairauksiin kuuluvat muun muassa maailmalla tunnetuin, vaarallisin ja laajimmin levinnyt malaria. Suomessa näihin tauteihin kuuluu muun muassa puutiaisten levittämät borrelioosi ja puutiaisaivotulehdus.
Tänä vuonna WHO on valinnut teemapäivän aiheeksi ruoan turvallisuuden. Maailman laajuisesti ajatellen Suomessa ruoka on turvallista. Mutta mikä tekisi ruoasta turvallisempaa ja terveellisempää? Terveellisempää ruokaa saamme varmasti mitä vähemmän käytämme prosessoituja elintarvikkeita ja mitä vaihtelevammin elintarvikkeita käytämme. Prosessoidut ruoat ja elintarvikkeet ovat toki helppoja ja nopeita ja niihin on usein lisätty vitamiineja, mutta luonnon mukaisia ne eivät ole. Luomutuotetut elintarvikkeet ovat varmasti terveellisempiä, puhtaampia ja torjunta-aineista vapaita ja siten parempia, kuin tehotuotetut elintarvikkeet.
Luomutuotantoa ja etenkin pientuottajia pitäisi pyrkiä tukemaan ja tähän jokaisella kuluttajalla ja yhteisöllä on mahdollisuus. Me voimme tukeapaikallisia tuottajia ostamalla elintarvikkeita suoraan tiloilta. Itse olen liittynyt paikalliseen ruokapiiriin ja olemme tilanneet sen kautta paljon juureksia, jauhoja, lähialueella leivottua leipää, kananmunia ja toisinaan luomulihaa. Ruokapiiriin kuuluminen on helppoa ja luo yhteisöllisiä verkostoja toiminta-alueelleen. Se on helppo tapa tutustua muihin saman henkisiin ihmisiin, jos ruokapiiri on aktiivinen ja järjestää yhteisöllistä ohjelmaa jäsenilleen.
Terveellisempään ruokaan pitää Suomessakin panostaa. Esimerkiksi koulu-ja muun laitosruoan kohdalla terveellisyyteen voidaan panostaa helposti. Meidän tulisi lisätä kasvisruoan määrää, panostaa paikallisesti tuotettuihin vihanneksiin ja kasviksiin. Esimerkiksi kotimaiset juurekset ovat todella ravinto- ja kuitupitoisia, ne ovat siis ravitsevia ja terveellisiä.
Meillä kaikilla on myös mahdollisuus käydä metsissä keräämässä täysin ilmaiseksi marjoja ja sieniä. Metsissä kasvaa myös paljon muita ravintopitoisia kasveja, joiden käytöstä olemme vieraantuneet. Meidän olisi varmasti syytä pysähtyä ja kysellä isovanhemmiltamme mitä kasveja on ennen vanhaan hyödynnetty ja miten. Näiden luonnonmukaisten kasvien käyttö olisi ympäristövaikutuksiltaan todella edullista, se olisi halpaa ja helppoakin, siis kaikin puolin ekologista ja terveellistä. Suojellaan metsät ja samalla suojellaan lähiruokaa parhaimmillaan.
Eeva Lahtinen
Kirjoittaja on keravalainen eduskuntavaaliehdokas