Vihreiden puoluekokous pidettiin tänä vuonna Oulussa 5.–7.6. Kokouksessa käsiteltiin tuttuun tapaan ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä poliittisen keskustelun muodossa ja ratkaistiin jäsenistön tekemien aloitteiden kohtaloita. Erityistä huomiota saivat kuitenkin henkilövalinnat, jotka ovat puoluekokouksen ohjelmassa aina kahden vuoden välein.
Puoluekokous valitsee puoluesihteerin, puolueen puheenjohtajan, kolme varapuheenjohtajaa sekä kahdeksan puoluehallituksen jäsentä ja varajäsentä. Lisäksi puoluekokous valitsee puoluevaltuuskunnan puheenjohtajan, kaksi varapuheenjohtajaa sekä 37 muuta puoluevaltuuskunnan jäsentä ja varajäsentä. Puolueen puheenjohtajalle ja puoluesihteerille ei ollut vastaehdokkaita, joten vaalivoittoon vihreät johdattanut kärkikaksikko sai hyvin ansaitun jatkokauden.
Muiden henkilövalintojen osalta tilanne oli kutkuttava, sillä jokaiseen paikkaan oli runsaasti enemmän hakijoita, kuin valittavia henkilöitä. Puoluevaltuuskunnan puheenjohtajaksi oli viisi hakijaa, valtuuskunnan varapuheenjohtajaksi peräti 12 ja puolueen kolmelle varapuheenjohtajan paikallekin hakijoita oli 10. Suuret hakijamäärät myös puoluevaltuuskunnan johtotehtäviin ovat hyvä merkki puolueen ohjelmatyön arvostuksen kasvamisesta. Kuten puoluekokouksessa pitämässäni linjapuheessani totesin, tähän on erittäin hyvät syyt. Puoluevaltuuskunnan johtoon valittiin äänestysten jälkeen puheenjohtajaksi Inka Hopsu sekä varapuheenjohtajiksi Katja Andrejev ja allekirjoittanut.
Tulevalla kaksivuotiskaudella puoluevaltuuskunnan roolia täytyy vahvistaa. Saavuttamamme vaalivoitto syntyi nähdäkseni siitä, että valitsemamme neljä kärkiteemaa – ympäristö, työ, koulutus ja köyhyyden torjuminen – puhuttelivat suomalaisia. Tämän kehikon varaan on hyvä rakentaa myös oppositiopolitiikkamme polku, joka kulkee kunnallisvaalien kautta seuraaviin eduskuntavaaleihin. Puoluevaltuuskunnan toiminnan tulee olla tässä mielessä pitkäjänteistä ja huomioida tarve tuottaa ratkaisuja niin kunnalliselle, valtakunnalliselle kuin ylikansallisellekin tasolle.
Ohjelmatyö on puolueen ajatustyötä. Poliittisen liikkeen puhti rakentuu hyvin toimivan ajatustyön varaan ja siksi tämän ajatustyön toimintamalleja on myös syytä kehittää. Siksi toivonkin, että tulevalla valtuuskuntakaudella onnistumme uudistamaan myös näitä toimintatapoja: Avaamaan poliittista keskustelua yhä enemmän monimuotoisen jäsenistön ja myös ulkopuolisten asiantuntijoiden suuntaan. Tällä tavalla varmistamme koko vihreän liikkeen osaamisen hyödyntämisen ja myös parannamme ulkopuolisten ajatusten sekä uuden tiedon hyödyntämistä politiikkamme punninnassa. Tätä tietopohjaisuuden ja kyseenalaistamisen vahvistamista on erinomainen mahdollisuus toteuttaa juuri oppositiotaipaleella, jolloin puoluevaltuuskunnan rooli hallitusyhteistyön ohjaajana jää pois asialistalta ja vapauttaa aikaa muuhun.
Puoluekokouksessa esiin nousseet aiheelliset huolet alueellisen edustavuuden toteutumisesta täytyy myös huomioida valtuuskunnan tulevassa työssä. Tarvitsemme koko kenttämme äänen ja osaamisen hyödyntämistä myös tulevaisuudessa. Voimakas vihreä liike tarvitsee ajatustyöhönsä nuorensa ja vanhansa sekä uusimaalaisensa ja lappilaisensa. Valtuuskunnan osalta tämä työ alkaa syyskuussa.
Jarno Lappalainen
puoluevaltuuskunnan varapuheenjohtaja
