Eivät ehkä kovinkaan paljon. Mutta kun Pihtiputaan kunta korvaa mummon rivitalokiinteistön öljylämmityksen maa- ja aurinkolämmöllä ja lämmityskustannukset laskevat, ja kun Sari Sairaanhoitaja tekee perheen ruokaostoksilla valinnan kotimaisen kasvisruoan puolesta, ovat molemmat osa Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa.
Realismia, johdonmukaisuutta ja konkretiaa
Usein ajatellaan, että päätökset tehdään korkealla tasolla irti arjesta. Päätökset kuitenkin konkretisoituvat ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Ne heijastuvat asumiseen, rakentamiseen, liikenteeseen ja ennen muuta siihen, että tulevaisuutemme ja lastemme tulevaisuus on turvattu. Usein ajatellaan myös, ettei yksittäinen ihminen voi vaikuttaa. Kun riittävän moni valitsee ilmastoystävällisen tuotteen tai palvelun, panostavat yritykset enemmän niiden kehittämiseen ja niiden hinta laskee. Kansalaisten teot haastavat poliittiset päättäjät tekemään entistä kunnianhimoisempia päätöksiä ja sopimuksia.
Kunnat edelläkävijöinä
Maailman maat kokoontuvat Pariisiin ilmastokokoukseen 30.11.–11.12. saadakseen aikaan kaikkia koskevan ilmastosopimuksen. Vihreiden valtuuskunta kokoontui viime viikonloppuna Kuopioon linjatakseen omat teesinsä ilmastokokoukseen.
Kuopiossa kuultiin erinomaisia esimerkkejä eri kuntien ilmastotyöstä. ”Kohti hiilineutraalia kuntaa” -hankkeessa (HINKU) kunnat, yritykset, asukkaat ja asiantuntijat ideoivat ja toteuttavat yhdessä ratkaisuja kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi. HINKU-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 % päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Päästöjä vähennetään parantamalla energiatehokkuutta ja lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä.
HINKU -hankkeen sisarhankkeessa ”Ravinneneutraalit kunnat” (RANKU) edistetään ravinteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä mahdollisimman lähellä syntypaikkaa sekä kehitetään ravinneneutraalin kunnan toimintamalli. Tavoitteena on estää ravinteiden pääsy vesistöihin ja ilmaan sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Hankkeessa toimitaan muun muassa jäteveden puhdistamoiden, maatalouden ja elintarviketeollisuuden parissa.
Kuopiossa on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet, joiden mukaan kasvihuonekaasupäästöt vähenevät vähintään 40 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvan energian osuutta energiantuotannossa on lisätty merkittävästi Kuopion Energian Haapaniemen voimalaitoksessa, jossa noin 70 % käytettävästä polttoaineesta on puuta.
Saastuttavan energian lähtölaskenta on alkanut Helsingissä
Helsingissä eletään jännittäviä aikoja. Helsingin kaupunginvaltuusto tekee ensi viikolla tärkeän ilmastopäätöksen: se päättää Hanasaaren kivihiilivoimalan kohtalosta. Hanasaaren voimala päästää vuosittain ilmaan noin miljoona tonnia hiilidioksidia ja on yksi Suomen suuripäästöisimmistä laitoksista.
Tällä viikolla Helsingin kaupunginhallitus päätti, että Hanasaaren kivihiilivoimala lakkautetaan vuoteen 2024 mennessä ja tilalle rakennetaan kokonaan uusiutuviin energialähteisiin perustuva voimala. Suunta on oikea, mutta ensi viikolla Helsingin kaupunginvaltuustolla on vielä mahdollisuus päättää luopumisesta nopeammassa kuin yhdeksän vuoden aikataulussa.
Sijoittajat jättävät kivihiilen
Pariisin ilmastokokouksen lähestyessä yhä useammat sijoittajat ovat luopuneet fossiilisten polttoaineiden tuottajiin tekemistään sijoituksista. Esimerkiksi Norjan valtion öljyrahasto myy hiileen liittyvät osakkeensa. Suomessa Ilmarinen ja Nordea ovat poistaneet sijoituksiaan hiiliyhtiöistä. Nordea ilmoitti lisäksi, ettei se enää halua asiakkaikseenkaan yhtiöitä, joiden liiketoiminta perustuu hiileen. Sijoittajat tuntevat talouden lait. Kukaan ei halua olla häviäjänä ”hiilikuplan” puhjetessa.
Kahden asteen tavoite vaatii radikaaleja päästövähennyksiä
Kuopiossa valtuuskunta hyväksyi Vihreiden neljä ilmastoteesiä: ilmastorahoitus on saatava kuntoon, päästävä irti fossiilisista, saatava kunnat toimiin ja päätettävä Pariisissa riittävistä sitoumuksista. Ilmastorahoitus on yksi kokouksen haastavimmista teemoista. Teollisuusmaat ovat luvanneet kasvattaa ilmastorahoituksen kehitysmaihin 100 miljardiin dollariin vuoteen 2020 mennessä. Selvää on, että ilmastomuutos maksaa enemmän kuin sen hillitseminen.
Julkinen raha tulee irrottaa fossiilisten polttoaineiden sijoituksista. Jokaisessa kunnassa tulee haastaa saastuttavat energianlähteet ja ottaa suunta uusiutuviin. Energiaremontti luo Suomeen kasvua ja uusia työpaikkoja puhtaaseen teknologiaan ja hiilineutraaleihin ratkaisuihin. Kaikki maailman maat tuovat Pariisin ilmastokokoukseen kansalliset sitoumuksensa. Näiden sitoumusten on oltava tarpeeksi uskottavia ja kunnianhimoisia, jotta yhteenlaskettuna ne riittävät ilmastonmuutoksen hillitsemiseen alle kahden asteen.
Tarja Haaranen
Kirjoittaja on vihreiden puoluevaltuuskunnan varajäsen Nurmijärveltä.