Olen syntyperäinen vantaalainen ja suurimman osan elämästäni olen asunut
Myyrmäessä. Vantaa sinänsä ei merkitse minulle kovinkaan paljoa, vaan
ensisijaisesti koen olevani myyrmäkeläinen ja ehkä sitten toissijaisesti
pääkaupunkiseutulainen. Uskoisin, että useimmat meistä hahmottavat
pääkaupunkiseudun ja oman suhteensa siihen juuri niin, että ensin tulee
oma asuinaluea ja sen jälkeen koko seutu ja vasta sitten nykyiset kaupungit.
Metropolihallintoa mietittäessä tulisikin ensisijaisesti lähteä
hahmottelemaan mallia, jossa toisaalta huomioitaisiin koko alueen
hyvinvointi ja kehitys ja toisaalta turvattaisiin ihmisten mahdollisuus
vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä ja lähipalveluihin.
Osallisuus ja aktiivisuus toteutuvat parhaiten niin, että ihmisten
mahdollisuuksia omaehtoiseen toimintaan tuetaan kaikin keinoin.
Erilaiset järjestöt ja yhdistykset toteuttavat jatkuvasti hyvää
toimintaa, jossa ihmisten innokkuus kanavoituu oman lähiympäristön
hyvinvoinnin vahvistamiseen. Kaikenlaiset lähiötapahtumat ja tempaukset
sekä muu ruohonjuuritason toiminta osallistaa ihmisiä ja saa ihmiset
sitoutumaan omaan alueeseensa ja yhteisen hyvinvoinnin parantamiseen.
Metropolipolitiikan eräs keskeinen haaste on alueellisen
eriarvoistumisen ehkäisy. Tarvitaan koko alueen kattavaa suunnittelua,
jotta eri alueiden välisiä sosiaalisia ja ekonomisia eroja pystyttäisiin
kaventamaan. Tämä on mahdollista sellaisen asuntontuotannon keinoin,
jossa erilaisia asumismalleja ja -muotoja toteutetaan mahdollisimman
sekaisin kaikille alueille. Mielellään hyvien kulkuyhteyksien varrelle.
Lähipalveluiden pitää olla helposti saavutettavissa ja niiden
suunnittelussa pitää ottaa huomioon alueen asukkaiden omat mielipiteet
ja näkemykset.
Mikko Mäenpää
Vantaan kaupunginhallituksen jäsen