Porla on vuonna 1916 perustettu kalanviljelyalue nykyisen Lohjan kaupungin keskustan kupeessa, joka vietti juuri 100-vuotisjuhliaan. Kalanviljelytoimintaa alueella ei enää ole, mutta sitäkin enemmän kulttuurihistoriaa ja luonnonarvoja. Porla tarjoaa elämyksiä kävelymatkan päässä, kestävästi, kaikille ikään ja liikkumiskykyyn katsomatta. Itse asiassa, Porla on ainoa esteettömän virkistymisen tarjoava luontoalue Lohjan keskustassa. Todellinen helmi, myös Faunatican luontoselvityksen mukaan.
Mutta sitä se ei ole ollut Lohjan johtavien virkamiesten eikä päättäjien keskuudessa. Mitä muuta voi päätellä siitä, että keskustan yleiskaavaehdotuksen aluerajausta muutettiin ja Porla siitä poistettiin. Tämä sen jälkeen kun havaittiin, että erään rakennusliikkeen intressit alueen rakentamiseksi olivat juuri nähtävillä olleen osayleiskaavaehdotuksen vastaiset.
Muun muassa luonnonsuojelujärjestöt ovat käyttäneet ns. varjokaavoja esitellessään vaihtoehtoja virallisessa kaavassa olevalle rakentamiselle. Ohessa kuva Porlan aluetta varten valmistellusta varjokaavasta.
Suunnitteluvaraus myönnettiin elokuussa 2013 yhdelle toimijalle. Vain muutamaa kuukautta aiemmin olimme tehneet varjosuunnitelman alueen kehittämiseksi vaiheittain. Tällä kansalaisaktivismilla ei merkitystä ollut siinä vaiheessa kun kuvaan astuivat ”helpot eurot”: rakennuttaja toteuttaisi hotellin ja etsisi sille investorin, vastineeksi kolmasosa Porlasta luovutettaisiin kerrostalorakentamiseen.
Suunnittelu lähti tohinalla käyntiin: havainnekuvista sai tulkita inspiraation lähteinä olleen Arabianrannan ja Vuosaaren Uutelan kanavan. Hienoja paikkoja Helsingissä, mutta Lohja ei ole Helsinki. Suuri yleisö antoi täystyrmäyksen suunnitelmille. Perustettiin ProPorla, joka keräsi tuhansia allekirjoituksia rakentamista vastustaneeseen adressiin. Kaava-aineistoon jätettiin lukuisia mielipiteitä. Järjestettiin tapahtumia. Kirjoitettiin mielipidekirjoituksia. Millään ei kuitenkaan ollut vaikutusta.
Viitasammakko saattoi lopulta suunnittelun maltillisempiin mittasuhteisiin, kun luontoselvitys valmistui ja totesi alueen olevan Suomenkin mittakaavassa varsin ainutlaatuinen kaupunkiluonnon esiintymä (Faunatica 2015, 5). Tässä vaiheessa voi tietysti kysyä, kannattaisiko keskeiset selvitykset tehdä ennen suunnittelun aloitusta?
Vasta kolmen vuoden väännön jälkeen kesäkuussa 2016 kaupunginhallitus torppasi suunnitelman, jota kaupunkisuunnittelulautakunta oli vienyt eteenpäin vedoten kaupunkirakenteen eheyttämiseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Kaikki hyvin ja demokratia voitti? Ehkä näin, ainakin juhlapuheissa. Kestävä kehitys, joka on myös Lohjan kasvustrategiaan kirjattu, edellyttää eri näkökulmien yhteensovittamista. Porlan kohdalla kestävyys rajoitettiin lyhytnäköiseen taloudelliseen arviointiin: maan myynnistä saatavilla rahoilla voitaisiin kehittää jäljelle jäävää aluetta puistona ja kerrostaloihin muuttaisi uusia veronmaksajia. Mutta mikä muuttuisi? Sosiaaliset, kultuuriset tai ekologiset vaikutusten arvioinnit jäivät hyvin hatariksi kaavan vaikutusten arvioinnissa sekä lobbareiden puheissa.
Yksi kaupunkien perustehtävistä on ylläpitää ja hoitaa kunnan omistamia virkistykseen osoitettuja viheralueita, taaten tuleville mutta myös nykyisille asukkaille terveellinen ja viihtyisä asuinympäristö. Lohjalla johtavat tahot uskottelivat, että kaupungin omistaman Porlan kehittäminen viher- ja virkistysalueena olisi mahdollista vain alueen osittaisella rakentamisella.
Tarkoituksenhakuisuus johtaa siihen, että kaavojen vaikutusten arviointi jätetään tietoisesti ohueksi. Tällöin kestävyyden eri ulottuvuuksia ei koskaan arvioida riittävän kattavasti eikä kestävä kaupunkisuunnittelu näe vieläkään päivänvaloa.
Porla muistuttaa siten kestävyydestä, mutta myös hankekehitysten riskeistä. Suunnittelun aloittaminen ennen selvityksiä tuottaa mitä todennäköisimmin turhaa työtä ja rahan menoa. Villi veikkaukseni on, että Porlankin kulut jyvittyvät toimijan tuleviin asuinrakennushankkeisiin. Ja asumisen kohtuuhintaisuus jää jälleen vain tavoitteeksi.
Eija Hasu, vihr (sit.)
Kirjoittaja on maisema-arkkitehti, KTM ja asumisen tutkija
Faunatica (2015) Lohjan Porlan asemakaava-alueen luontoselvitys vuonna 2014