Nyt se on sitten alkanut. Hyvinvointialueen toiminta. Vuoden vaihtuessa Länsi-Uudenmaan alueella siirtyi tuhansia työntekijöitä kuntien ja kuntayhtymien palkkalistoilta hyvinvointialueen työntekijöiksi. Ensimmäisten päivien aikana muutama järjestelmä takkuili, jonot päivystyksissä säilyivät yhtä pitkinä kuin ennenkin ja palkan saamisesta ajallaan ei ole varmuutta kenelläkään. Kaiken tämän keskellä koko hyvinvointialuetta, eli sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluita, pitää kuitenkin pystyssä yksi asia – henkilöstö.
Ilman ammattitaitoista, sitoutunutta ja jaksavaa henkilöstöä meillä ei ole mitään. Eivät sairaaloiden seinät tai paloautot pelasta yhtään ihmishenkeä. Henkilöstö tekee kaiken merkityksellisen työn.
Ennen joulua Länsi-Uudenmaan aluevaltuustossa käytiin vilkasta keskustelua siitä, miten voisimme turvata hyvinvointialueemme henkilöstön työhyvinvoinnin ja miten saisimme henkilöstön sitoutumaan työskentelyyn juuri meidän alueellamme. Keskustelimme myös siitä, miten tekisimme alueestamme halutun työpaikan valmistuville ja muualta siirtyville sote- ja pelastusalan ammattilaisille. Tätä kysyttiin myös suoraan henkilöstöltä. Luonnollisesti palkka nousi yhdeksi merkittäväksi osatekijäksi. Ilman kunnollista korvausta ei työn tekeminen tunnu mielekkäältä. Mutta palkka ei ollut ainoa esille noussut kilpailuvaltti. Kaikki henkilöstöjärjestöt esittivät toiveen henkilöstöjaoston perustamisesta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle.
Monissa kunnissa sekä useilla hyvinvointialueilla on henkilöstöjaosto. Henkilöstöjaoston tehtävänä on muun muassa kuunnella henkilöstön toiveita ja huomioita, auttaa henkilöstöhallintoa työhyvinvoinnin kehittämisessä sekä pohtia palkkauksen rakenteita. Henkilöstöjaosto valvoo, että henkilöstön ääni tulee kuulluksi ja ylimmätkin johtajat ymmärtävät, millaiset asiat ovat henkilöstölle tärkeitä.
Lopulta aluevaltuustossa äänestettiin siitä, ansaitsevatko työntekijät oman jaoston vai käsitelläänkö heidän asioitaan osin lautakunnissa ja osin aluehallituksessa yhtenä sivujuonteena osana pitkiä esityslistoja. Samalla siis äänestimme siitä, tietääkö henkilöstö itse, mikä toimintamalli olisi heidän parhaakseen, vai kokevatko poliitikot olevansa heitä viisaampia. Äänestyksen tulos oli se, että Kokoomus, RKP ja Liike Nyt uskoivat olevansa viisaampia kuin henkilöstö. Niukkaan vähemmistöön jäivät muiden puolueiden valtuutetut, jotka olisivat halunneet kuunnella ja kunnioittaa henkilöstön toivetta.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella henkilöstön ääni hukkui vallan huipulla olevien suurten puheiden alle jo ennen kuin hyvinvointialue oli varsinaisesti toimintaansa edes aloittanut. Startti ei mielestäni mennyt ihan putkeen. Aika näyttää, poljetaanko henkilöstön toiveita jatkossakin vai annetaanko työntekijöille heidän ansaitsemansa arvo ja ääni.
Laura Skaffari
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu
