Kuulostaa vanhanaikaiselta, mutta oikeasti kyseessä on keskeinen kansalaistaito. Ilman lineaarista lukutaitoa ei voida saavuttaa oikein muitakaan taitoja. Kuitenkin nimenomaan lukemisesta karsitaan. Se vie aikaa eikä ole välttämättä kovin kätevää, kuulokkeet kun voi kätkeä korvaan ja tehdä samalla jotain hyödyllistäkin. Kirjojen sivut eivät hohkaa sinistä valoa.
Kuinka monesta sellaisesta asiasta olemmekaan huolissamme, johon voisimme puuttua lukemalla? Lukeminen edistää hyvinvointia eri mittarein usein kiistatta. Kirjallisuus edistää aina esimerkiksi tunnetaitoja. Äänikirjat ovat kirjallisuuden harrastamiseen erinomainen lisä, mutta lukutaitoon tarvitaan tekstiä.
Itse kunkin kadonnut keskittymiskyky on mahdollista saada takaisin. Kirjaan ei tarvitse suinkaan uppoutua tuntikausiksi, mutta vartin verran pitäisi kyetä lukemaan. Se on erinomaista aivoharjoittelua kaikin tavoin. Esteettömyysasiat pitää huomioida ja ne ovat erittäin tärkeitä. Nyt on kuitenkin puhuttava suurista joukoista, jotka eivät esteettömyyttä varsinaisesti tarvitse.
Lukemisessa on kyse myös yhteiskunnallisesta toimijuudesta. Lukutaito on tärkeä jo oman oikeusturvan kannalta. Ilman lukutaitoa on kohtalaisen mahdotonta saada selkoa siitä, mitä maailmalla tapahtuu, ja ilman kriittistä lukutaitoa siitä, mikä on totta ja mikä ei ja miten siihen kaikkeen tulisi suhtautua. Nykypäivän tiedonsaanti tuntuu kulminoituvan erilaisiin meemeihin ja kymmenen sekunnin videoihin – ei mieluusti pidempiin, sillä sellaisiin ei jaksa keskittyä. Ilmiö on surullinen.
Tekoälystä etsitään pelastajaa, mutta toimijuus ja oikeudet ovat ainakin toistaiseksi ihmisellä. Ilman lukutaitoa luovutamme ne sille yhä pienemmälle lukutaitoisten joukolle, joka jaksaa kouluttaa tekoälyä ja samoin tekeville lukutaidottomille. Tällä ei ole mitään tekemistä sivistyksen kanssa, mutta taantumusta on vaikeaa hahmottaa, kun se tapahtuu modernin teknologian keinoin.
Lukutaidosta ja sen tasosta on syytä olla huolissaan jokaisena päivänä, kunnes asiassa saadaan aikaiseksi korjausliike. Se tapahtuu kirjojen äärellä. Niitä tarjoaa muun muassa kirjastolaitoksemme. Kaikkien ei tarvitse harrastaa lukemista tai rakastaa kirjallisuutta. Se ei poista sitä, että lukutaitoa tarvitaan. Lukemaan oppii lukemalla ja paremmaksi lukijaksi oppii lukemalla lisää. Yhteisen tavoitteemme on oltava se, että jokainen suomalainen lukee. Se on tulevaisuus-, demokratia- ja sivistyskysymys.
Ida Välimaa
kasvatustieteen maisteri, luokanopettaja
kunnanvaltuutettu (vihr), Vihti
Yksilöasioiden jaoston varajäsen
