Hyvää kansainvälistä nuorison päivää!
Suomessa asuu lähes miljoona nuorta. YK on yleiskokouksessaan vuonna 1999 päättänyt, että 12. elokuuta vietetään heidän ja maailman kaikkien muiden nuorten päivää.
Nuorissa on tulevaisuus, sanotaan. Vastuu siitä, millainen tuo tulevaisuus on, on vahvasti aikuisten harteilla. Tämän päivän nuoret ovat tulevaisuuden aikuisia. He joutuvat kantamaan vastuuta ja jollain tavalla ratkaisemaan tulevaisuudessa tämän päivän päätösten seurauksia. Nuoret tulee ottaa vahvasti mukaan luomaan tätä tulevaisuutta jo nyt.
Hyvinvointialueilla nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksiin edistetään lakisääteisissä nuorisovaltuustoissa. Alueellisen nuorisovaltuuston tehtävänä on ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin, tehdä aloitteita ja kannanottoja, edustaa nuoria eri työryhmissä ja toimielimissä sekä järjestää tapahtumia ja kampanjoita (www.nuva.fi)
Lakisääteiset vaikuttamiskanavat ovat tärkeitä eri ihmisryhmien äänen kuulumiselle päätöksenteossa. Yhteiskunnallisella vaikuttamisosallisuudella on kuitenkin taipumus kasaantua. Viralliset toimielimet ovat toimivimpia jo valmiiksi aktiivisten nuorten näkökulmasta. Kansainvälisenä nuorison päivänä, kuin kaikkina muinakin päivinä on tärkeää kiinnittää huomiota jokaiseen nuoreen. Myös niihin, joilla ei ole intoa, rohkeutta, voimavaroja ja omasta mielestään riittävää osaamista toimia edustuksellisen demokratian toimielimissä ja joiden ääni on vaarassa jäädä kuulumattomiin.
Nuoret eivät ole homogeeninen joukko, vaan aivan yhtä moninainen ryhmä, kuin muutkin ikäluokat. Se mikä on toimiva tapa yhdelle ei ole sitä kaikille. Tarvitaan niin järjestelmällisiä vaikuttamistapoja, kuin positiivisia kohtaamisia eri ikäryhmien välillä. Ennen kaikkea tarvitaan paljon kokemuksia siitä, että nuoret otetaan vakavasti ja heidän ajatuksistaan ja kokemuksistaan ollaan kiinnostuneita.
Alue- ja kuntavaalit lähestyvät. Nämä vaalit ovat kymmenille tuhansille nuorille ensimmäinen mahdollisuus äänestää. Nuorten äänestysaktiivisuudessa on havaittavissa nousua, vaikka se jää edelleen koko väestön äänestysaktiivisuudesta. Toimivan demokratian kannalta on keskeistä, että jokainen ikäryhmästä riippumatta voisi nähdä, mikä merkitys äänioikeuden käyttämisellä on. Innostuakseen äänestämään, nuoret tarvitsevat rohkaisua äänestämisen vaikuttavuudesta, käytännön tietoa vaaleista sekä ehdokkaita, joiden he kokevat ajavan heille merkityksellisiä asioita.
Vähintään yhtä tärkeää tai jopa tärkeämpää, kuin äänestämiseen kannustaminen on rohkaista nuoria äänioikeutettuja asettumaan ehdolle vaaleissa. Toivottavaa on, että heitä myös tulisi valituiksi. On merkityksellistä, että valtuutettujen ikäjakauma kaikilla päätöksenteon tasoilla vastaisi väestön ikäjakaumaa.
Nuoret ovat tulevaisuus ja samaan aikaan nuoret ovat tässä ja nyt. Tulevaisuus on tärkeää ja yhtä tärkeää on, millainen on se todellisuus, jossa eletään juuri nyt. Tehdäksemme hyviä päätöksiä tarvitsemme siihen kaikkien ikäluokkien ääntä.
Laura Malme