Olemme vakavan terveysuhan äärellä

Ilmaston ja ympäristön kriisit aiheuttavat jo nyt merkittävää haittaa terveydelle ja kriisien pahetessa
terveysriskit tulevat entisestään kasvamaan. Etelä-Suomessa lumettomat talvet aiheuttavat jatkuvaa
liukkautta ja masentavaa pimeyttä. Lämpenevät meret muuttavat sään sateisemmaksi ja myrskyisemmäksi,
mikä aiheuttaa mm. kosteusvaurioiden tuottamia terveysriskejä. Lisääntyvän liikenteen mikrosaasteet
kulkeutuvat keuhkoihimme ja kaikkialle levittäytynyt mikromuovi yltää aivoihimme ja syntymättömiin
lapsiimme asti. Trooppiset infektiot ovat jo rantautuneet Välimeren pohjoispuolelle ja pikkuhiljaa meillekin.
Ilmansaasteet ja myrkyt uhkaavat pölyttäjiämme ja siten ruokaturvaamme. Lisääntyvät helteet ovat
vaarana erityisesti vanhuksille ja vastasyntyneille. Lista on masentava. Ei ihme, että Suomen
lääkärijärjestöt julistivat ilmastohätätilan jo vuonna 2021.

Oikea toiminta luo toivoa

Asiaa voi kuitenkin lähestyä myös valoisammasta näkökulmasta. Totuus on, että lähes jokainen ilmasto- tai
ympäristöteko on samalla terveysteko! Tämä koskee yhtä lailla tekoja, joita teemme omassa elämässämme
kuin niitä, joita päättäjämme tai liike-elämä toteuttavat yksittäisten alueiden tai koko maan tasolla.
Seuraavassa luettelen näitä toivoa tuovia esimerkkejä.

Jos vähennän henkilöauton käyttöä ja siirryn liikkumaan omilla lihaksillani tai julkisen liikenteen avulla, saan
palkaksi lisää päivittäistä liikuntaa. Samalla autonrenkaiden irrottamien pienhiukkasten määrä vähenee ja
saan hengittää puhtaampaa ilmaa. Liikenne on merkittävä kasvihuonepäästöjen lähde ja se siis vähenee
näin toimien. Päättäjien tehtäväksi jää ylläpitää sujuvaa julkista liikennettä.

Jos siirryn kasvissyöjäksi tai edes vähennän (punaisen) lihan syöntiä, pienennän riskiäni sairastua sydän- ja
verisuonitauteihin ja aikuistyypin diabetekseen. Samalla vaikutan osaltani siihen, että kasvihuonekaasuista
haitallisinta, metaania, tulee ilmakehään vähemmän ja Itämeren typpikuormitus kevenee. Olisiko päättäjillä
keinoja tukea uutta dieettiäni?

Jos alennan huonelämpötilaa, nukun paremmin ja ehkä hengitystieinfektiotkin vähenevät. Ja kun otan
lyhyempiä lämpimiä suihkuja, ei ihoni kuivu ja kutia yhtä hankalasti. Samalla tuli säästettyä energiaa. Miten
olisi uusi ”Astetta alemmas” -kampanja?

Kun harrastan liikuntaa lähiluonnossa, erityisesti metsissä, laskevat verenpaineeni ja stressitasoni tällä
tempulla ja mahdollinen ylipainonikin ehkä hiukan helpottaa. Metsissä vaeltelu ei kuitenkaan pelasta
metsiä, mutta antaa minulle ehkä voimia vaatia päättäjiltä lähiluonnon suojelua.

Jos vähennän tavarakulutustani, huomaan elämäni seestyvän ja rauhoittuvan. Loputon tavaraliikenne
idästä länteen vähenee ja samoin vähenee palauttamieni virheostosten järjetön hävittäminen. Jos päättäjät
ihan välttämättä haluavat kulutuksen kasvua, niin keskityn heidän mielikseen kuluttamaan sitä vähää
kulttuuria, joka vielä on säästynyt leikkauksilta.

Mutkia matkassa.

Rehellisyyden nimissä on todettava, etteivät ilmasto- ja terveysteot kuitenkaan ihan aina kulje käsi kädessä.
Tästä voisi ottaa esimerkiksi ruuan kylmäsäilytyksen: se on erittäin hyvä asia terveytemme kannalta, mutta
toki aikamoinen energiasyöppö.

Terveydenhuolto on meille kaikille tärkeää. Sen on kuitenkin kokonaisuutena laskettu aiheuttavan jopa 7%
ilmastokuormastamme. Terveydenhuollosta emme tietenkään halua luopua, mutta sen toteuttamisessa on
tärkeää etsiä ilmastoystävällisiä vaihtoehtoja. Jokaisessa ratkaisussa, erityisesti kilpailuttamisissa, tulisi ilmastonäkökulman olla vahvasti esillä.

Länsi-Uudellamaalla Vihreä ryhmä edellyttää, että laaditaan
kunnianhimoinen ilmastotiekartta, jolla tuetaan Länsi-Uudenmaan alueen kuntia saavuttamaan
hiilineutraalisuus 2030 mennessä. Tässä työssä Hyvinvointialueella on oma tärkeä roolinsa.

Tietysti äänestäminen on vaikuttavin toimemme ilmasto- ja ympäristökriisin jarruttamisessa. Mutta vaaleja
on harvoin ja niiden väliaikoina meidän kannattaa tehdä pieniä ilmasto- ja ympäristötekoja ja samalla
kohentaa terveyttämme.

Helena Kääriäinen, perinnöllisyyslääkäri, tutkimusprofessori, aluevaltuuston varajäsen