Hyvinvoiva arki – Vihreiden ratkaisut Uudenmaan hyvinvointialueille
Vihreät rakentaa oikeudenmukaista, hyvinvoivaa ja kestävää Uuttamaata. Haluamme varmistaa, että jokainen asukas saa tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut asuinpaikasta tai taustasta riippumatta. Rakennamme hyvinvointialueita, joihin voit luottaa – tänään ja tulevaisuudessa. Varmistamme, että lapset ja nuoret saavat tukea ja turvaa kasvuunsa ja kehitykseen, ikääntyneet voivat elää turvallista ja arvokasta elämää, ja sosiaali, -terveys- ja pelastustoimen henkilöstö saa ansaitsemaansa arvostusta.
Luottamuksen palauttaminen julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmään on yksi tärkeimmistä tavoitteistamme aluevaaleissa. Hyvinvointialue on vastuussa palvelujen järjestämisestä. Niiden tuottamisessa järjestöt ja yksityinen sektori voivat toimia hyvinä yhteistyökumppaneina. Tarjoamme ratkaisuja, jotka edistävät läpinäkyvyyttä, riittäviä resursseja ja palvelujen saavutettavuutta.
Aluevaaleissa valitaan päättäjät, jotka vastaavat elintärkeistä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluista. Arki ratkaisee – hyvinvointialueilla tehtävät päätökset rakentavat arkea, johon jokainen voi luottaa.
- SAAVUTETTAVAT JA LAADUKKAAT PALVELUT
- Lyhennetään hoitojonoja: Kehitämme toimintamalleja ja tarvittaessa lisäämme henkilöstöä hoitoon pääsyn nopeuttamiseksi. Kiireetön hoitoon pääsy taataan 14 vuorokauden sisällä terveyskeskuksissa ja 3–6 kuukauden sisällä hammashoidossa.
- Apua akuuttitilanteissa: Lisätään terveyskeskusten iltavastaanottoja, turvataan sairaaloiden päivystyksen, pelastustoimen, ensihoidon sekä sosiaali- ja kriisipäivystyksen resurssit.
- Sujuva ajanvaraus: Ajanvaraus tulee voida tehdä helposti ja monin tavoin kuten puhelimitse, verkossa tai mobiilisovelluksella. Takaisinsoiton ongelmat on ratkaistava.
- Panostetaan ennaltaehkäisyyn: Koulujen, työterveyshuollon ja neuvoloiden kautta tuetaan terveyttä ja hyvinvointia jo varhaisessa vaiheessa.
- Saavutettavat palvelut: Paikallisten sote-keskusten ja palvelupisteiden on oltava saavutettavat kaikille – myös liikkumis- ja toimintarajoitteisille ja autottomille.
- Digitaaliset ja liikkuvat palvelut: Läsnäpalvelujen lisäksi kehitetään etäpalveluja ja vahvistetaan liikkuvien yksiköiden toimintaa esimerkiksi ikääntyneiden ja haja-asutusalueiden asukkaiden tavoittamiseksi.
- Yhdenvertaiset palvelut: Palveluja tulee tarjota yhdenvertaisesti sekä suomeksi että ruotsiksi. Myös eri vähemmistöryhmien, kuten eri kulttuureista tulevien, vammaisten tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen erityistarpeet on huomioitava.
- Jatkuvat hoitopolut: Tuetaan omatiimimallin käyttöönottoa ja vahvistetaan erikoissairaanhoidon tukea myös perusterveydenhuollossa.
- Toimivat vammaispalvelut: Varmistetaan, ettei yksikään vammainen jää ilman tarpeellista hoitoa, kuntoutusta, asumispalveluita tai sujuvia kuljetuspalveluita. Kaikille tarkoitetut palvelut toteutetaan esteettöminä.
- Arjen turvaverkot: Torjutaan sosiaalisten ongelmien syvenemistä riittävillä ja oikea-aikaisilla sosiaalipalveluilla. Ehkäistään asunnottomuutta ja lähisuhdeväkivaltaa systemaattisesti tarjoten myös tukipalveluja. Lisätään monialaista yhteistyötä sosiaalipalveluiden, terveyspalvelujen, koulutus- ja työllisyyspalvelujen sekä kolmannen sektorin kanssa.
- LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTI
- Tukea perheellistymiseen: Taataan matalan kynnyksen perhesuunnitteluneuvolat, helpotetaan hedelmöityshoitoihin pääsyä ja edistetään perhevalmennuksia. Varmistetaan synnyttäjien palautuminen, kotiutumisen tuki ja riittävä fysioterapia.
- Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille: Tarjotaan helposti saatavilla oleva maksuton ehkäisy kaikille sitä haluaville alle 25-vuotiaille.
- Lapsiperheiden varhainen tuki: Annetaan neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa tukea myös vanhemmuuteen vauvaiästä murrosikään perheen kaikki vanhemmat huomioiden. Lisätään perheohjausta ja lapsiperheiden kotipalvelua. Tavoitteena on vähentää lastensuojelun tarvetta.
- Tuetaan lasten ja nuorten kasvua: Taataan oppilas- ja opiskelijaterveydenhuollon riittävä resurssointi. Varmistetaan terveydenhoitajien, psykologien, kuraattorien ja psykiatristen sairaanhoitajien riittävyys kouluilla.
- Lastensuojelu: Panostetaan perheiden kriisiapuun. Huolehditaan lastensuojelun toimintaedellytyksistä, perhetyöstä ja tukihenkilötoiminnasta, kuten perhetyön ja tukihenkilöiden saatavuudesta. Varmistetaan resurssit lastensuojelun jälkihuoltoon ja nostetaan jälkihuollon ikäraja 23 vuoteen. Turvataan toimivat hoitoketjut rikoksilla oireileville nuorille.
- Lasten ja nuorten hyvä elämä: Vahvistetaan yhteistyötä kuntien ja järjestöjen kanssa lasten ja nuorten liikunnallisuuden ja terveellisen elämän edistämiseksi. Varmistetaan, että erilaisia lasten ja nuorten ryhmiä otetaan mukaan ja kuullaan heitä koskevassa päätöksenteossa ja palvelujen kehittämisessä.
- IKÄÄNTYNEIDEN HYVÄ ELÄMÄNLAATU
- Turvallisia asumisratkaisuja: Kehitetään kodinomaisia ja yksilöllisiä asumisratkaisuja kotihoidon ja palveluasumisen rinnalle. Edistetään yhteisöllistä asumista, joka tarjoaa sekä sosiaalista tukea että turvallisuutta.
- Toimivat kotipalvelut: Turvataan riittävät kotihoidon ja kotisairaalapalveluiden resurssit sekä kotona-asumisen moniammatillinen tuki, kuten ruoka-, siivous- ja kuljetuspalvelut.
- Ikääntyneen kokonaisvaltainen hoito: Jokaiselle ikääntyvälle nimetään omatyöntekijä tai omatiimi. Osa onnistunutta hoitoa on toimiva tiimi johon kuuluvat niin omaiset kuin järjestöjen toimijat.
- Hyvä elämänlaatu: Kannustetaan ikäihmisiä liikkumaan ja tarjotaan ravitsemusneuvontaa sekä mielekkäitä harrastusmahdollisuuksia yhteistyössä kuntien ja järjestöjen kanssa.
- Digipalvelut ikääntyneiden tukena: Otetaan käyttöön uusia, turvallisia etähoitopalveluja ja hyödynnetään lääkerobotiikkaa helppokäyttöisyys huomioiden.
- Omaishoitajien tukeminen: Riittävät tukipalvelut, vapaapäivät ja asianmukainen omaishoidontuki mahdollistavat omaishoitajien jaksamisen arvokkaassa työssään.
- HYVÄT MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT
- Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut: Tarjotaan mielenterveyden varhaista tukea sote-keskuksissa ja kouluissa ja toisella asteella. Lisätään digitaalisia ja yhteisöllisiä palveluja. Puretaan vaatimus päihteettömyydestä mielenterveyspalveluihin pääsemiseksi.
- Psykiatrisen hoidon toimivuus: Varmistetaan psykiatriseen hoitoon riittävät resurssit ja syvennetään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Pilotoidaan mielenterveysambulanssia.
- Mielenterveysosaamisen lisääminen: Mahdollistetaan maksuttomat lyhyt- tai psykoterapeuttiopinnot hyvinvointialueen työntekijöille. Lisätään osaamista ja tietoa itsemurhien ehkäisystä kaikilla sosiaali- ja terveysalan osa-alueilla.
- Parannetaan päihdekuntoutukseen pääsyä: Lisätään laitospaikkoja ja kuntouttavia päihdepalveluja sekä kehitetään asiakaslähtöisiä avopalveluja. Pilotoidaan turvallisia huumeidenkäyttöhuoneita.
- HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI
- Edistetään työhyvinvointia: Luodaan toimivat mallit työnohjaukseen kaikilla aloilla. Työhyvinvointi- ja yhteisötaitojen osaamista lisätään, ja työntekijöitä kohdellaan arvostavasti kaikissa tilanteissa.
- Hyvä johtaminen: Varmistetaan, että esihenkilöillä on riittävä osaaminen ja tuki johtamiseen sekä työn sisältöihin. Esihenkilöiden vastuulla on huolehtia työturvallisuudesta.
- Riittävä perehdytys: Luodaan kunnolliset perehdytysohjelmat ja mentorointimallit uusien työntekijöiden tueksi.
- Osaamisen kehittäminen: Tarjotaan henkilöstölle mahdollisuuksia osallistua koulutuksiin ja opiskelua työn ohella, ja luodaan kannustavia urakehitysmalleja. Lisätään oppisopimusmahdollisuuksia.
- Työn ja vapaa-ajan tasapaino: Tuetaan autonomista työvuorosuunnittelua ja työaikapankkeja. Mahdollistetaan etätyö ja joustot työtehtävien niin salliessa.
- Henkilöstön hyvä työkyky: Lisätään ergonomista työvuorosuunnittelua ja muokataan työympäristöjä vähemmän kuormittaviksi. Mahdollistetaan palauttavat tauot, edistetään työmatkaliikuntaa ja tuetaan osatyökykyisten työllistymistä.
- Osallistetaan henkilöstöä: Hyödynnetään työntekijöiden osaaminen ja ammattitaito toiminnan kehittämisessä.
- IHMISEN, LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI
- Vähennetään sosiaali- ja terveydenhuollon hiilijalanjälkeä: Laaditaan hyvinvointialueille ilmasto-ohjelmat ja asetetaan tavoitteeksi hiilineutraali sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala viimeistään vuoteen 2035 mennessä.
- Kestävät hankinnat ja toimitilat: Asetetaan hankinnoille kestävyyskriteerit. Tehostetaan energian- ja materiaalien käyttöä, siirrytään kestäviin energialähteisiin ja suositaan vähäpäästöisiä kuljetusratkaisuja.
- Edellytetään kiertotaloutta: Vähennetään kertakäyttötuotteita ja ruokahävikkiä sekä varmistetaan jätteiden lajittelu kaikissa toimipisteissä.
- Sopeudutaan ilmastonmuutokseen: Laaditaan sopeutumissuunnitelmat ja varaudutaan helleaaltoihin sekä sään ääri-ilmiöihin niin pelastustoimessa kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminnassa.
- Ympäristötietoisuuden lisääminen: Koulutetaan henkilöstöä ja asiakkaita ympäristön, hyvinvoinnin ja terveyden yhteyksistä sekä kestävyystoimista.
- Ravitsemussuositusten mukainen ruoka: Lisätään kasvisten käyttöä ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin edistämiseksi.
- HYVINVOINTIALUEIDEN KESTÄVÄ TALOUS
- Vastuullinen taloudenpito: Panostetaan ennaltaehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin. Tehdään yhteistyötä järjestöjen ja kuntien kanssa. Priorisoidaan tutkitusti vaikuttavia hoitomuotoja ja palveluita.
- Toiminnan tehostaminen palvelukyky säilyttäen: Tehostetaan toimintaprosesseja, toimintamalleja ja hoitoketjuja vähentämällä vuokralääkäreiden käyttöä.
-
- Rahoitustason korottaminen: Vaikutetaan valtion rahoituksen lisäämiseksi, jotta palvelujen kustannukset voidaan kattaa inflaation ja palkkakustannusten nousun myötä.
- Verotusoikeus hyvinvointialueille: Verotusoikeus vahvistaisi alueiden itsehallintoa ja mahdollistaisi aluekohtaiset rahoitusratkaisut.
- Kestävät keinot sopeutukseen: Talouden sopeutustoimien tulee olla taloudellisesti ja inhimillisesti kestäviä.myös pidemmällä tähtäimellä. Hyvinvointialueiden alijäämien kattamisvelvollisuuden lykkääminen mahdollistaisi toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevämpiä säästötoimia.
- HUS:in rahoituksen turvaaminen: Edellytetään valtiolta riittävää tukea HUS:in valtakunnallisten tehtävien hoitamiseen ja tutkimustyöhön. Lisätään yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa palveluketjujen sujuvoittamiseksi ja taloudellisesti kestävien ratkaisujen löytämiseksi.