Tänään vietetään maailman mielenterveyspäivää, jonka tavoitteena on muistuttaa mielenterveyden tärkeydestä ja siihen panostamisen merkityksestä. On siis hyvä hetki pysähtyä hetkeksi pohtimaan aihetta.
Tänä vuonna mielenterveyspäivän teema on palvelujen saatavuus – mielenterveys katastrofeissa ja hätätilanteissa. Teema tuo esiin, kuinka tärkeää on, että ihmisillä on mahdollisuus suojella mielenterveyttään maailmanlaajuisen epävakauden aikana. Vaikka Suomessa emme elä hätätilan keskellä, myös täällä eri tavoin ilmenevä epävarmuus ja henkilökohtaiset, perheisiin ja yhteisöihin kohdistuvat kriisit haastavat ihmisten mielenterveyttä.
Mielenterveyden haasteet ovat yleisiä, mutta myös hyvin erilaisia ja on oleellista, että tarpeisiin vastaavia mielenterveyspalveluja on saatavilla oikea-aikaisesti. Ennaltaehkäisevät ja matalan kynnyksen palvelut ovat tärkeitä ja oleellista on, että myös hoitoa saa, kun sitä tarvitsee. Mutta. Mistään palvelusta ei ole hyötyä, jos se jää käyttämättä. Mielestäni onkin tärkeää nostaa esiin yksi merkittävä, mutta usein näkymättömäksi jäävä este mielenterveyspalveluihin hakeutumiselle: stigma.
Stigmalla eli häpeäleimalla tarkoitetaan kielteistä mielikuvaa, joka liitetään ihmiseen hänen ominaisuuksiensa tai elämäntilanteensa vuoksi. Mielenterveyshäiriöihin liittyvä stigma voi ilmetä monin tavoin, esimerkiksi syrjintänä, vähättelynä, pelkona tai jopa itsesyytöksinä. Positiivista on, että lievempiin mielenterveyshäiriöihin liittyvä stigma on vähentynyt, mutta sama kehitys ei näytä koskevan vakavia mielenterveyshäiriöitä ja osittaisesta hyvästä kehityksestä huolimatta stigman kokeminen on edelleen yleistä. Mielenterveysbarometrin mukaan noin kolmasosa mielenterveyshäiriöistä kärsivistä suomalaisista kokee stigmaa sairautensa vuoksi. Erityisen haastavassa asemassa ovat ihmiset, joilla on sekä mielenterveys- että päihdeongelmia. Heihin kohdistuu usein voimakasta asenteellisuutta ja heidän tilanteensa nähdään usein vain päihdeongelmana, jolloin mielenterveyden hoito jää taka-alalle.
Yksilön kokemuksen lisäksi stigma on myös rakenteellinen ongelma. Tutkimusten mukaan jopa terveydenhuollon ammattilaiset voivat tiedostamattaan ylläpitää leimaavia asenteita, mikä heikentää palveluiden laatua, vähentää niiden houkuttelevuutta ja nostaa kynnystä avun hakemisessa.
Tärkeää on siis huomioida, että vaikka mielenterveyspalveluita olisi tarjolla, se ei vielä takaa, että ihmiset hakeutuvat niiden piiriin. Palveluiden saavutettavuus ei ole vain fyysistä tai taloudellista, se on myös psykologista. Jos ihminen kokee, että avun hakeminen on häpeällistä tai että hänet leimataan heikoksi tai huonommaksi, avun hakeminen voi viivästyä. Tämä on erittäin huolestuttavaa, sillä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa saatu tuki ehkäisee sairauksien puhkeamista ja pahenemista.
On siis tärkeää tietoisesti pyrkiä vähentämään stigmaa, mikä vaatii yhteiskunnallista tahtoa ja konkreettisia toimia. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut suosituksen stigman tunnistamiseksi ja vähentämiseksi. Suosituksen mukaan stigmaa voidaan vähentää esimerkiksi vahvistamalla työssään ihmisiä kohtaavien työntekijöiden osaamista mielenterveys- ja päihdehäiriöhin liittyen sekä varmistamalla, että palvelut ovat yhdenvertaisesti saavutettavissa kaikille. Yhtenä tekijänä nähdään myös median viestintä mielenterveyteen liittyen. Mielestäni tämä on erittäin tärkeä osa suositusta, mutta näen, että se on asia, jota kuka tahansa voi omalta osaltaan edistää. Se, millaisia termejä käytämme, vaikuttaa mielikuviin ja olisikin tärkeää, että kiinnittäisimme myös itse huomiota siihen, millaisia sanoja käytämme, kun puhumme mielenterveydestä, mielenterveys- ja päihdehäiriöistä ja niitä sairastavista ihmisistä. Neutraaleja termejä käyttämällä voidaan lisätä ymmärrystä ja mitä laajemmin niitä saadaan käyttöön, sitä laajemmin ymmärrystä, ja samalla stigman vähentämistä, voidaan levittää.
Mielenterveyden häiriöt eivät ole heikkoutta, ne ovat osa ihmisyyttä. Erityisesti näin maailman mielenterveyspäivänä on hyvä muistaa, että jokaisella on oikeus apuun ilman pelkoa leimautumisesta. Meillä kaikilla on vastuu siitä, millaisen ilmapiirin luomme ympärillemme. Puhutaan avoimesti, kuunnellaan toisiamme ja rakennetaan yhteiskuntaa, jossa mielenterveys ja mielenterveyshäiriöt ovat neutraali asia.
Hyvää maailman mielenterveyspäivää!
Anna Laine,
Aluevaltuutettu, terveystieteiden tohtori, sairaanhoitaja (AMK)