Suomen suurimpia haasteita on julkisen talouden tasapainottaminen. Kestävimmin se onnistuu työllisyyttä kasvattamalla. Työllisyysaste on laskenut 69 prosenttiin. Näin matala työllisyysaste ei riitä hyvinvointiyhteiskuntamme keskeisten palveluiden rahoittamiseen tulevaisuudessa. Työllisyyttä voidaan kasvattaa työllistämällä työttömiä tai lisäämällä työvoiman tarjontaa esimerkiksi maahanmuuton avulla. Tarvitsemme molempia.
Nykyisten työttömien työllistämisen merkitys inhimillisesti ja julkisen talouden kannalta on huomattava. Jopa puolet valtiovarainministeriön arvioimasta kuuden miljardin euron säästötarpeesta voitaisiin saada kokoon työttömyysmenoja alentamalla. Prosenttiyksikkö työttömyyden alentamisessa parantaa julkisen talouden tasapainoa 600 miljoonaa euroa.
Keskeinen ongelma työllistämisessä on työttömyyden muuttuminen rakenteelliseksi. Todellisuutta jo nyt on tilanne, jossa työvoiman tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa. Työnhakijoina on paljon henkilöitä, jotka eivät koulutuksen ja kokemuksen puolesta pysty työllistymään niihin työpaikkoihin, joita omalla alueella on vapaana. Samanaikaisesti toisilla aloilla on työvoimapula, eikä osaavia tekijöitä löydy kaikkiin avoinna oleviin tehtäviin.
Tilanteen korjaaminen vaatii ennen kaikkea koulutusmahdollisuuksien parantamista. Uuden ammatin hankkiminen tai osaamisen täydentämisen on oltava nykyistä helpompaa. Lisäksi maan sisäistä muuttoliikettä tulee helpottaa parantamalla asuntomarkkinoiden toimintaa. Yksi keino tähän on omistusasumisen tukemisen asteittainen vähentäminen.
Toinen tärkeä kysymys hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta on maahanmuuton lisääminen. Taannoisesta EVA:n raportissa tuotiin esille, että viimeisen 25 vuoden aikana Suomen väestö on kasvanut yli puolella miljoonalla henkilöllä, mutta työllisten määrä on pysynyt käytännössä ennallaan. Huono työllisyyskehitys on johtunut talouskriisistä, teollisen perustan murenemisesta ja työn tarjonnan rajoitteista. Erityisesti jälkimmäiseen voimme vaikuttaa maahanmuuttopolitiikalla.
Vieraskielisistä työllisistä on kantaväestöä suurempi osuus yrittäjiä. Uusi työvoima synnyttää uutta työtä ja luo tarvetta uusille palveluille, ja siten edesauttaa myös suomalaisen työttömän tilannetta. Pitkäaikaistyöttömän pahin vihollinen on pysähtynyt talous ja paras kaveri uudistuvat työmarkkinat. Työllisyyspolitiikassa on tärkeä sisäistää, että työn määrä ei ole vakio. Työn tarjonnan lisääminen lisää myös työn kysyntää.
Viimeaikaiset uutiset työttömyydestä ovat olleet huolestuttavia ja erityisesti Uudenmaan muuta maata nopeammin kasvava työttömyys on herättänyt huolta. Pidemmässä juoksussa Uudenmaan kehitys on kuitenkin ollut muuta maata parempaa. Työllisten määrä on kasvanut vajaalla 100 000 henkilöllä viimeisen 25 vuoden aikana.
Helsinkiä ympäröivää metropolialuetta ja Uusimaata voi hyvästä syystä pitää Suomen talouden veturina. Maakunta on keskeinen alue kasvavien alojen suhteen. Karkeasti ottaen kolmannes majoitus- ja ravitsemisalan sekä puolet virkistysalojen kasvusta viimeisen viiden vuoden aikana on tullut Uudeltamaalta. Kaupunkikohtaisesti voidaan nähdä, että vantaalaisten työllisyys on kasvanut merkittävästi erilaisissa liike-elämän tuki- ja kiinteistöpalveluissa. Espoossa ja Kirkkonummella asuvien työllisyys on puolestaan kasvanut eniten majoitus- ja ravitsemisalalla sekä virkistyspalveluissa.
Paras keino koko Uudenmaan kehittämiselle löytyykin työllisyyspolitiikan kestävistä valinnoista. Olennaista olisi tunnistaa nykyiset vahvuudet ja jatkaa niiden kehittämistä sekä toisaalta tunnistaa työelämän uusien virtausten mukanaan tuomat mahdollisuudet.
Vaikuttava keino alueen työllisyyden nostamiseen on yrittäjyyden edellytysten parantaminen. Yrittäjyydestä pitää saada kannattavampaa ja turvallisempaa. Kannattavuuteen voidaan vaikuttaa siirtämällä verotuksen painopistettä työn ja yrittämisen verottamisesta haittojen ja kuluttamisen verottamiseen. Turvallisuutta tulisi puolestaan parantaa saattamalla myös yrittäjät sosiaaliturvan piiriin nykyistä paremmin.
Työllisyyttä kohentaessa on huomattava, että jo pitkään trendinä on ollut se, että suurin osa uusista työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Näiden yritysten toimintaedellytysten parantaminen on avainasemassa uuden kasvun aikaansaamiseksi.
Erityisesti pienten yritysten työnantajamaksujen huojentaminen ja työllistämiseen liittyvän byrokratian keventäminen olisivat hyviä keinoja auttaa yrityksiä työllistämään nykyistä enemmän. Tätä varten vihreiden talouden tiekartassa on muun muassa esitetty ensimmäistä työntekijää palkkaaville yrityksille väliaikaista alennusta sivukuluihin.
Tämä ja muut yrittäjyyden edellytyksiä parantavat toimet loisivat uuden työn edellytyksiä. Yritysten toimintaympäristön parantaminen ja riittävän työvoiman saatavuuden varmistaminen ovat kestäviä keinoja saattaa Uusimaa ja koko Suomi uudestaan kasvu-uralle.
Jarno Lappalainen
Eduskuntavaaliehdokas, Espoo
Anniina Kostilainen
Eduskuntavaaliehdokas, Vantaa