Keskoskaapista huokuva lämpö ja kosteus, valtava määrä johtoja sekä monitori, johon ei voi olla katsomatta. Piippaukset, jotka alkuun aiheuttavat valtavan jännityksen ja pelon tunteen. Saippuan ja käsidesin haju. Ja kaiken keskellä pienen pieni vauva liian suurelta näyttävässä vaipassa.
Tämä oli se tilanne, joka tuli vastaan, kun näin lapseni ensimmäisen kerran syntymän jälkeen vastasyntyneiden teho-osastolla. Tunsin yhtä aikaa onnellisuutta, koska pikkuiseni oli siinä, elossa, ja toisaalta pelkoa siitä, miten niin pieni ja hauras voi pärjätä.
Tänään 17.11. vietetään maailman keskoslasten päivää. Päivän tarkoituksena on nostaa esiin keskosina syntyneitä lapsia sekä keskosten hoitoa ja tutkimusta. Keskosina eli ennen raskausviikkoa 37 syntyy Suomessa noin 6 % kaikista elävinä syntyneistä vauvoista. Pieninä keskosina eli korkeintaan 1500 g painavia tai alle rv 32 syntyneitä syntyy alle prosentti. Nämä luvut ovat pysyneet pitkään samoina ja ne ovat erinomaisia verrattuna siihen, että maailmanlaajuisesti ennenaikaisesti syntyy n. 10 % lapsista.
Keskosten hoito on myös Suomessa erittäin hyvää ja siinä on viime vuosina siirrytty yhä enemmän perhekeskeisiin malleihin. On jo lapsen hoidon ja voinnin kannalta tärkeää, että vanhemmilla on mahdollisuus olla mukana hoidossa. Hoitoon osallistumisen tulisikin olla vanhemmille mahdollista, eikä se saa aiheuttaa perheille kohtuuttomia kustannuksia. Lisäksi on tärkeää, että perheille on tarjolla tukea ja tietoa esimerkiksi saatavilla olevista tuista, keskosen hoitoon ja kehitykseen liittyvistä asioista sekä vertaistuesta.
Vastasyntyneiden hoito vaatii erityistä osaamista ammattilaisilta. On todella tärkeää, että työtä on mahdollista tehdä toimivassa ympäristössä, jossa myös kouluttautumismahdollisuudet ovat hyvät. Suomessa tehdään myös ensiluokkaista keskosiin liittyvää tutkimusta, jonka tulee olla mahdollista myös jatkossa. Tiesitkö muuten, että yksi merkittäviä keskosten hoidon kehittäjiä on ollut Arvo Ylppö, joka vaikutti erityisesti keskosten ruokintaan osana hoitoa? Edistysaskeleet hoidossa tukevat paitsi keskosten selviämistä myös vointia niin vauvana kuin myöhemminkin.
Alussa kuvatusta tilanteesta on jo useampi vuosi aikaa. Kolmen teho-osastolla ja seitsemän jatkohoidossa vietetyn viikon, kotiutumisen nenä-mahaletkun ja lääkkeiden kanssa sekä vuoden kestäneen seurannan jälkeen tuosta kaapissa kasvaneesta vauvasta on tullut jo hienosti pärjäävä koululainen.
Satu Ramsland
Länsi-Uudenmaan aluevaltuuston varajäsen
Pikkukeskosena syntyneen lapsen äiti
Lähteet:
https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/seksuaali-ja-lisaantymisterveys/synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet/perinataalitilasto-synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet
https://www.ylppo.fi/keskosten_hoidon_kehittaja
https://www.efcni.org/health-topics/key-facts-preterm-birth/
https://www.efcni.org/activities/campaigns/wpd/
https://kevyt.net/keskosperheiden-tuet/
https://kevyt.net/tietoa-meista/keskoslastenpaiva/