Kokosin tähän blogikirjoitukseen näkemyksiäni siitä, miten perusnuorisotyötä voitaisiin Keravalla kehittää. Pidin puheen Uudenmaan vihreiden Elävien Politiikkojen illassa 23.9.2013. Illan aiheena oli nuorten hyvinvointi.
Perusnuorisotyö on rakentunut perinteisesti nuorisotalotyön varaan. Tämän hetkinen tilanne on, että nuorisopalveluiden kenttä on kehittynyt pääasiassa kriisipalveluiden osalta lyhytjänteisillä hankerahoituksilla. Mielestäni olisi tärkeää alkaa kehittää ongelmia ennaltaehkäisevää ja nuorten elämänlaatua parantavaa perusnuorisotyötä yhtä tarmokkaasti kuin muitakin nuorten palveluita. Vaikka nuorisopalveluiden taloudelliset resurssit ovat todella minimaaliset, nuorisotyö voi silti olla vaikuttavaa. Mitä vähemmän rahaa on käytettävissä, sitä enemmän tarvitaan luovuutta. Taloudellisten resurssien lisäksi meillä on käytettävissä työntekijöiden erikoisosaamiset ja valtava verkosto erilaisia nuorisotoimijoita.
Nuorisopalveluita voisi kehittää parantamalla nuorisotoimijoiden välistä yhteistyötä (nuorisotoimijoiden yhteistyöryhmä), tekemällä nuorisotyötä, siellä missä nuortekin ovat (koulunuorisotyö) ja tarjoamalla avoimen toiminnan lisäksi kohdennettua toimintaa (kurssi- ja kerhotoiminta).
Nuorisotoimijoiden yhteistyöryhmään voisi kuulua nuorisopalveluiden lisäksi edustajat seurakunnasta, päihde- ja mielenterveysyhdistyksistä, nuorten yhdistyksistä, kuten partiolippukunnista, koti- ja kouluyhdistyksistä, oppilaskunnista, kaupunginosayhdistyksistä, joistain urheiluseuroista ja vapaa-aikalautakunnasta sekä nuorisovaltuustosta. Näiden lisäksi olisi hyvä, jos yhteistyöryhmässä olisi edustus myös kirjaston, liikuntapalvelujen, kansanopiston sekä kulttuuripalvelujen työntekijöistä. Puheenjohtajana ryhmällä voisi olla nuorisovaltuutettu.
Yhteistyöryhmän tehtävänä voisi olla nuorille tarjottavien palvelujen ja tapahtumien kokoaminen. Näin vältyttäisiin päällekkäisyyksiltä ja voitaisiin tarjota täydentäviä palveluja. Ryhmään kuuluvat tahot pystyisivät pitämään toisensa ajan tasalla nuoriin liittyvistä asioista ja saamaan tietoa toistensa palveluista. Ryhmässä voitaisiin koota loma-aikojen tapahtumatarjontaa ja kesätyöpaikkoja yhteen ja markkinoida niitä. Yhdessä tehtävä markkinointi olisi varmasti vaikuttavampaa kuin niin, että jokainen hoitaa sen itse.
Nuorisotoimijoiden kesken voitaisiin myös ideoida, millaista iltapäiväkerhotoimintaa ne voisivat järjestää alakouluikäisille ja millaisia kursseja varttuneemmille. Yhteistyöryhmän kokoojana toimisi nuorisopalvelut.
Koulunuorisotyö on yksi perusnuorisopalvelujen kehityssuunnista. Ajatuksena on, että nuorisotyö viedään sinne, missä nuoret ovat. Tähän perustuvat myös kirjastoissa tehtävä nuorisotyö, ulkonuorkkatoiminta ja verkossa tehtävä nuorisotyö. Nuorisotalotoimintaa tarvitaan tosin jatkossakin, koska nuoret tarvitset kaupunkiympäristöön omia nimikkotilojaan, joissa ei ole pakko suorittaa mitään.
Koulunuorisotyöllä voidaan ohjata nuoria harrastusten pariin ja parantaa kouluviihtyvyyttä.
Ajattelin, että Keravalla toteutettavan koulunuorisotyön painopisteet olisivat kiusaamisen ennaltaehkäisyssä, nuorisopalveluiden (leirien, kerhojen ja kurssien) sekä harrastusten pariin ohjaamisessa ja kesätyöpaikkojen koordinoinnissa. Nuorisopalvelut voisi ottaa aiempaa vahvemman rooliin koko kesätyöpaketin koordinoinnista kaupungissa.
Jokaisessa koulussa, alakoulussa, yläkoulussa ja toisen asteen oppilaitoksissa voisi olla nimikkonuorisotyöntekijä, joka järjestäisi uusille luokkaryhmille koulun alkaessa ryhmäytymispäivän tai –leirin. Yhdessä tekeminen parantaa lasten ja nuorten keskinäisiä suhteita. Leiriolosuhteissa nuoret näkevät toisensa erilaisissa rooleissa ja sellainenkin nuori, jolle koulu on vaikeaa saattaa päästä loistamaan. Ryhmäyttämispäiviä järjestetään jo joiltain osin, mutta olisi tärkeää, että luokka- ja opiskeluryhmät opettajineen tulisivat tutuiksi jokaisella oppiasteella. Koulunuorisotyöhön saataisiin resursseja, jos avointa nuorisotalotoimintaa vähennettäisiin ja sen painopiste siirrettäisiin viikonloppuihin.
Koulunuorisotyöhön ja avoimen nuorisotalotyön kehittämiseen liittyy kiinteänä osana kohdennettujen palvelujen tarjoaminen. Nuorisotalotoiminta on tarkoitettu periaatteessa kaikille, mutta se palvelee pääasiassa melko homogeenistä porukkaa, siksi palvelutarjontaa kannattaisi laajentaa. Nuorisopalvelut voisi täydentää palvelutarjoamaansa kerhoilla ja kursseilla. Harrastuskerhot ja kurssit tukevat nuorten kasvua tekemisen kautta ja helpottavat kavereiden löytymistä.
Alakouluikäisille voitaisiin järjestetää koulutiloissa koulupäivän jälkeen toteutettavia iltapäiväkerhoja yhteistyössä koulujen opettajien kanssa. Näin iltapäiväkerhotarjontaa saataisiin lisättyä nykyisestä eikä pienten lasten tarvitsisi olla iltapäivää yksin kotonaan.
Yläkouluikäisille, toisen asteen oppilaille ja työelämään siirtyneille voitaisiin sen sijaan järjestää Keravan opiston kanssa yhteistyössä nuorille suunnattuja kursseja. Lyhyet kurssit mahdollistavat yhä useamman osallistumisen, kun ei tarvitse sitoutua yhdistykseen tai harrastusporukkaan. Olisi myös tärkeää, että mukaan pitäisi päästä kesken vuottakin.
Kurssit kannattaisi järjestää muualla kuin koulumiljöössä, koska harva nuori haluaa viettää vapaa-aikaansa koulussa. Kurssien sisällöt voisi valita nuorten toiveiden mukaan ja toteuttaa sellaiset, joihin löytyy osaamisresursseja omista työntekijöistä. Esimerkiksi dj-kurssi, bloginkirjoittamiskurssi, klassikkoelokuvakurssi, työnhakukurssi jne. Kurssiaiheiden pitäisi olla nuoria aidosti kiinnostavia ja sisällöltään sellaisia, etteivät ne ole päällekkäisiä olemassa olevan harrastustarjonnan kanssa.
Anna Evilä
Valtuutettu, Vapaa-aikalautakunnan pj.